torstai 19. helmikuuta 2015

Odd

tekaasi nyt sen jota orotettihin eli vetääsi n ekännit. Ja saa maata niinku petaa. Sanoonki jottei kukaa voi mitää hänen peualsestaan tehrä, ku ei itte tee mitää. Surullista mutta totta. Nyt ruakaa ja jotaki muuta. Ja nopiaa tuli munkkiaveliiki paikalle ja oli yhtä hualestunu ku aimemminki. Mutta eihän täs mitää muuta voi, ku orottaa jotta mitä tapahtuu ja koska. Son tua alakohoolisti sellaanen veitikka, jottei se aiva piänestä siitä halustaansa pääse. Jonsei siinä auta uskonto eikä rakkauskaa niin son sitte meona, ennemmin tai myähemmin. niin se vain tahtoo olla. Mutta moon täs välis saanu asiaankuuluvan eineen, oli hyviä kalapiffiä ja kasviksia ja niillä mennähän taas aamuhun. Vaikka kello on vasta vähä yli kuus niin toivottelen kumminki yätä, vaikkei se nukkumasa ookkaa viä aikoohin tulos. mutta lopetan kumminki tämän turhanpäivääsen nakuttelun. Ja meen vaikka kattomahan jonku Wallanderin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti