olipas taas

mukava ehtoo. Oltihin Cha-amPubis melekeen koko illan, ensiksi syären ja sitte nauttien live-musiikista. Oli oikeen passeli duo joka musiikkia hoiteli. Olisko llu korealaanen flikka joka oli solistina, mutta komiasti veti toivomuksen mukaan vaikka Tom Jonesin Realase me… Sen kuvasinki kokonaan ja oli hiano esitys. Ja nautittavaa oli muukki esitykset ja samalla ku tariottihin virkistäviä juamia niin mikäs siinoli olles. Olipahan sellaanenki musiikkinautinto jotten aiva vastaavaa täälä oo päässy kokemahan. Ja artisti kävi joka paussilla viä juttuttamas ja kysymäs toivehia. oikeen nautittava ehtoo siälä. Cha-an Pub oli paikka. Ja siitä sitte taas fillari alle ja PIM-paarin kautta kotio, sei sitä keherannu välihinkää jättää ja ku emäntä on niin viimesenpäälle huumorintajuunen ihiminen niin olihan siinä mukava hörsköttöö joku tovi. Hörsköttämisenki kuoon oppinu johonaki vaihees… Joskus johonaki sitä harrastettu, enny muista mihinä… YLEn puhetta kuuntelen ja kovaa on vaivaasta tua menestys, tairan vaihtaa asemaa. Nostalkialta tuloo sentään Salamisen Simon pornolaulu… ja sitte jotaki muuta parempaa musiikkia. Pub Cha-am on tosiaan oikeen asiallinen paikka ja ruakaa löytyy monehen makuhun. omistaja taitaa olla aussi, jotta löytyy piffiä ja vaikka mitä. Ja thaikkuruaka oli ainaki oikeenki hyvää ja maistuvaaki, vaikka vain kevyttä otettihinki. Kasviksia ja kanakeittoa. Sopii lihavalle ihimiselle. Siis mulle. Vaimohan eioo millää mittakaavalla lihava, ei eres tukeva. ku ei painakkaa ku 45 kiloa. Ja mä jonkuvverran enemmän. En sano, ku enoo puntaris horvihin käyny, mutta yli 100 on reilustikki. Saatta uskoas. Roxette on aina ollu mun miälehen ja ny saan sitä kuunnella. Rakkaus katteloo omia juttujaan toosasta, muttei se mun anutintoa haittaa yhtää. Joyride on yks parahia kipalehia niiltä. Vaimo tuas pubis ihimetteli sitä ku ulukomaalaaset (farangit) innostuu tanssimahan ku musiikki oli siihen sopivaa, tääläku ei juurikaa juhulis tanssita. Täälon tanssijat aina taloon pualesta ja yleesö vain katteloo. Ja Tip oikeen taas ihimetteli ku vanahakki ihimiset parketille tyäntyy tanssaamahan ja toisiansa puristelemahan. Totta joku miäs puristeli pikkuusen kovempaaki ku mitä aisllista, on muttei kaikkia lasketa. Hauskaa oli kumminki ja sinne jäviät sitä pitämähän. Lupasin solistille, jotta ollahan torstaina paikalla ku seuraavan kerran keikalla olevat ja varmahan ollahanki. Ja sitte ei kesken lähäretäkkää. Mutta kuulkaa, kello lähentelöö pualtayätä ja moon viä ylähäällä. Eihän tämoo mistää kotoosin? Äkkiä vaaterihin, tai eres sinne suuntahan!