ja sitte

Piiiitkäääästä aikaa tutulla terassilla nakuttelemas. Matka meni suhteellisen mukavasti, bussimatka Vaasasta isoolle kirkolle varsinki oikeenki mukavasti. Vaikka ne juosiset jäiki sinne varaston jääkaappiin niin ei yhtää haitannu tai tuattanu tuskaa. Ja Onnibussi vei justihin aikatalulun mukahan Kampin terminaalihin josta kohtuullisen lyhkäänen siirtyminen Rautatieasemalle ja siälä Finskin bussiin jolla elntämiskentälle. Konehan oli se Airbus A350 ja osoottautuu varsin oivalliseksi matkustamisvälineeksi. Jalakatilaaki tällääselle tumpille aiva riittävästi ja muutoonki paikkavalinta osoottautuu hyväksi. Ei kauhiasti itkeviä pianokaasia... No, jos pikkuusen kumminki valittaas niin vieres istuvalla vanhemmalla ruattalaasherralla oli keskimääräästä pahanhajuusempi henkitys. mutta seki meni siinä sivus. Aikataulusta ei vissihin palioakaa jääty vaikka oltihin lähärös melekeen tunnin myähäs. Kapteeni purotteli vissihin kohtuullisen hyvällä vauhrilla ja kummipyärät jätti jäläkensä kenttähän siinä kahareksanmais aamusella. Toki paikallista aikaa joka 5 tuntia erellä. Siitä sitte rivakka kävely ja passitarkastuksesta huamautuksitta läpi. Ja mentihin siltä paikallisten puolelta ja näin päästihin aijoos orottelemahan laukkuja... Sitte oliki tuttu kaveri vastas ovella numero 4 ja alakoo matka kohti kotoa. Mikäs siinä oli maisemia kattelles ja mukavia jutelles ku tuttu ja varsinki turvallinen kusko ookas melekeen uutta pirssiänsä. Kotio tultihin ja Jounin kans nautittihin asiaankuuluvat virvokkehet viereisien pikkukaupan terassilla. Tipi kävi jo Samchukin torillaki ja toi tuomisina tuoreita viinirypälehiä ja klementiiniä tai mitälie sitruksia ny olivakkaa. Niitä täs terassilla napostelen ja seurustelen kummitytön kans jota en ookkaa sitte parihin vuatehen treffannu. Oli flikkan kasvanu melekoosesti, mutta aina yhtä mukava ja rakastettava kakara! Ja niinku aina ennenki, mukava tänne kylälle oli taas tulla ja havaata jotta joku oli oikiastikki kaivannu ja oli iloonen tänne tulostamma. Tänään ehtoommalla (nyt kello 1530) tulee omaa väkiä eineelle ja huomenna sitte Jouni ja ihastuttava vaimonsa Eni. Kylällä näyttääs kaikki olevan entisellään, uusia rakennuksia noussu ja vanhoja rempattu niinku kaikkialla muuallaki. jotta täs on nyssitte orotettavis jonkimmoosta liikehrintää ku sukulaaset ja tuttavat käy kattomas... Kuninkaan kuoleman aikaansaama suruaika ei täälänäy juuri mitenkää, ei täälä ennenkää oo musiikkia liika kovalla soitettu (paitti mä joskus paranoidia) eiklä muutenkaa aiheutettu suurempia hämminkejä. Kuulemma kaupoos enimmäkseen mustia ja valakoosia vaattehia myynnis ja virastoos ihimiset pukeutunu asianmukaasesti. Saamani luatettavan tiaron mukahan elämä Pattijoella palautunu entiselleen. mutta näinhän se ruukaa aina muulloonki teherä. Ja ny kuoon saanu tämän intternetin toimimahan ja tämän ensimmääsen nakuttelun tehtyä siirryn kaupan virvootusjuamien parihin toviksi tai toisksiki. Alakoohan se nyt se kauan toivottu aj orotettu LOMA!