iltapäivää

mennään ja voi sanoa, jotta tarkenoo oikeenki mukavasti. Lounaalle ajeltiin tuohon muutaman kilometrin päähän siihen perhepaikkahan jossa se paras PadThai mitä täältä alueelta saa. Nuorimies kokkaa ja melekoosella vauhrilla. Ei tarvinnu kauaa annoksia orotella, jotta kysees varsinaanen pikaruakapaikka. Ja annos kutkuinki euron luakkaa, jottei haittaa vaikka maksoonki koko seurueen eineet. Sillä rahalla suames ei saa yhtää mitää, ei varsinkaa valamista ruakaa. Ja nyt sitte kattotahan, jotta mitä illemmalla syärähän. Päivän oon juanu mehuja ja yhyren kokiksenki vetääsin johonaki vaihees. Nämä tuaremehut täälon aiva eri luakkaa, kunnolla herelmälihaa ja maku aiva täyrellinen. Sekä appelsiini ja granaattiomenamehu mun suasikkia, toki saatan ottaa muitaki mehuja välillä. Lisäksi mulla jääkaapis jatkuvasti appelsiinimehutiivistettä josta teen isoon pulloon valamiin lantrinkin jota voi sitte käyttää vaikka raakana tai ruuvvarin värkkinä. Sitteku alakaa olla votka maullaan. Nyt se vain eioo ja silloon on turha ottaa. Käytiin tuos kattomas tuos entises kaupas ja kaikki oli tyhyjätty, kauppias hoiteli vissiin joitaki paperihommiaan siinä ruakaalun ohes. Tipiki maksoo velekansa jota ei palioa ollukkaa. Onhan tällä pariskunnalla varoja ja onhan niillä se musiikkipisnes jota kyllä vävy enimmäkseen hoitaa. On orkesteri jonka solistina vävy toimii melekeen päätoimisesti ja samoon hoitaa tanssiflikakki, nitten kasaamisen ja kait vissiin treenamisenki. Enoo varma, mutta on ainaki kaks eri porukkaa jokka vaihtaa lennos orkesterin jatkaes soittoaan. Lisäksi tällä on se liikkuva orkesteriki, riisseliakrekaatti ja sähkörummut kovaäänisineen, jotta temppelikulkueeski saa soitannon kuulumahan. Sonki aika vekkuli menopeli, son niinku isoolle maitokärryylle rakennettu vehje jota joku muu ohjaa. Rumpali istuu ja paukuttaa menemähän ja saattaa jopa laulaakki samalla. Tai sitte laulaja kulukoo viäres. Saattaa olla vielä samaan syssyyn yhyristettynä joku kitaraki ja lisäksi vaskisoittimia. Joskus oon laskenu, jotta kymmensien soittajaa on orkesteris ku son lavalla. Viime reissulla oltiin yksis tupajuhulis ja siälä hoitivat musiikin. Tanssiflikat oli nuaria ja nättiä, jottoli oikeen mukavaki kattella. Kuuntelu oli vähä tuskaastaki välillä, volyymit aika kovalla ja meirät sijootettu melekeen eturivihin... Kait vissihin arvokkaampia paikkoja, mutta mitää ei pystyny puhumahan. Eikä kuullu kenenkää puhetta. Ei sen pualehen, jotta olisin juuri puheista ymmärtäny, vaimon kumminki. Mutta pianhan on nämä munkkijuhulat meillä, sitte tuloo nonstoppina vireota ja kuvaa, muistakaa kattoa juutuupista ja tilakkaa se kanava niin saatta ilimootuksen aina uusista. Kello lähentelöö viittä ja veikkaan Paun olevan jo kokkaushommis, vaikkei mikää isoo näläkä ookkaa. No, voihan sitä pikkuusen einehtiä, herelmää ja mehua sitte illemmalla. Eileen krokoshous oli jo senverran moskiittoja, jotta alakoo olla jo vaivaksiki ku pureksivat nilikkoja ja ei tiätysti ollu mitää suihketta niille laittaa. Täälon hyviä hyttyskarkootteita, yks parhaista SKATOLENE jota saa esim. 7-elevenistä ja Tescoista. Sitäku suihkuttaa ainaki nilikkoohin illemmalla, saa meleko varmasti olla rauhas. Kerran multa kuppasivat nilikat niin, jotta piti oikeen tohtorilta hakia apuja ku nilikat turpos aivaku norsulla. Mutta täs terassilla eioo sitä ropleemaa, meillon käytös tua moskiittokarkootin joka toimii aika hyvin. Nämä "meirän" munkkijuhulat onki sitte 1.1. ja kestää sitte ainaki kolomisen päivää, muttei mua rasita juurikaa ja oon ilimoottanu kulietustoimiston olevan lomalla justihin sen aikaa. Veikkaan jotta jo loppuviikosta alakaa aikamooset tohinat järiestelyjen suhteen ja silloon voi olla paree pysytellä pois jaloosta. Mutta sen näköö sitte ku tohina alakaa ja kattotaan kuinka tontille mitäki mahtuu. Veikkaan, jotta joitaki pöytiä joutuu laittamaan tuohon tielle elikkä katkaasemahan pualet tiestä meirän kohoralta. Tontti airan sisällä on siksiki piäni jaku se orkesterin lavaki viää tilansa, vaikkei isoa orkesteria tuukkaa. Eikä oo varmuutta niistä tanssiflikoostakaa, mun pualesta saisivat vaikka jääräkki. Turha maksaa moisesta, varsinki ku juhulan järiestäjillä eioo ku se kuuluusa tuulenhuuhtoma perse. Joo, mutta antaapas olla tältäerää tuoki asia. Keskityn taas uurestaan ristikkoon. Son mukavaa puuhaa, aina välillä saa jonku sanan johonki ristikkoon. Jopa niihin vaikeimpiinki. Jotta sellaasta tänään, ei mitää ihimeellistä. Tätä normaalia kyläelämää jota elän täs muitten mukana.