1.12.

alakoo se paliopuhuttu vanhuuseläke ja sitä piti jollakilailla alakaa purkamahan. Oliskohan ollu 1969-1970 aikoohin ku koulukaverini Esko Liukun kans saatiin päähämme mennä koulun jäläkeen töihin Purtasen verstaalle joka oli Eskon kodin lähellä. Siitä seurasi se, jotta otin ja menin käymään ko. verstaan johtajan Eino Purtasen kotio. Isäni oli toki aiemmin jo ollu ko. verstaalla hommis, etten aiva outohon paikkahan menny. Tupahan ku menin niin mut ohjattiin kammariin jossa Eino lepäs karvalakkinsa kera, Karvalakki oli rinnanpäällä ja mies jokseenki rentoutuneen petillään. Esittelin itteni ja Eino kertoi isäni tuntevansakki ja näin katsottiin työsuhteen muarostuneen. Tuntipalakaksi määriteltiin 1.20mk ja siinei juurikaa neuvotteluja tarvittu. Se vain mulle kerrottiin ja olin siihen tyytyväänen. Ja tästä lähtien lähes jokainen arkipäivä koulun jäläkeen mentiin hommiin ja ensimmääsinä hommina oli sohvatualien jalakojen hionta ennen viimmeestä lakkakerrosta. Siitä alakoo se ura jota jatkuu aina siihen asti kunnes menin Kauhajoelle Ammattikouluun. Purtasen verstaalla kerkisin oppia keskeisimmät hommat niin kasus- kuin koneistuksenki puolella. Musta tuli aika suosittuki vastaanottaja erilaisi hommis, esim. höyläs ja sirkkelis sain kovasti kehuja nokkeluuresta ja nopeurestaki. Pikkuhiliaa hommat eteni ja päästiin jopa kasaamaan niitä soffatualia tai soffia ja Einon suurin opetus oliki jotta "ensiksi paatte vähä liimaa ja sitte otatte senki pois". Jotta sillä koitettihin mennä. Ylimääräänen liima ku tahtoo näkyä valamiis tuattees ja Eino oli tarkka pomo. Mutta mukavaa aikaa soli, meitä oli palio saman ikääsiä ja kohellukset sen mukaasiaki aina välillä. Joskus vanhemmat miähet meille pikkuusen suuttuuki ku oikeen kohellettiin, muttei mitää suurempaa kumminkaa ollu. Isäni Benjamki oli samoohin aikoohin verhooliana samas paikas ja useen pyäräältihinki melekeen samaa matkaa. Varsinki jos en nukkunu ns. pommihin. Mutta tämä oli tosiaan se paikka josta työurani alootin ja jää ikuusesti muistoohini erittäin tärkiänä oppimispaikkana moneski mieles. Mutta tarina jatkuu ja seuraavas osas sitte ammattikoulu ja sen mukana tuoneet kuviot.