aamu

taas jo auennu ja nyt kun kello jo yli seittemän aiva valiennukki ja kukot aloottanu sen niin totutun kuittaalun. Eivät sentään herättäneet aiemmin, jotta tuohon seiskaan sain hyvinki nukuttua. Tipi saanu ittellensä aikamoisen yskän ja ääniki oli melekeen kateis eileen, jotta määräyksestä nukkuu vielä ja saaki/pitää nukkua aiva niin kauan ku unta piisaa. Tänään eioo mitää niin pakottavaa, jotta hänen pitääs nousta touhottamahan. Pau (lankomiehen vaimo) laittaa tyttärensä koulutielle, paremminki viee ne kouluhun joka täs aiva kulumilla. Mulla askareena nyt justiin kaffin keitto ja pian jo onki tipahrellu pualikas kannullinen maistuvaa sufeeta! Ja tänään onki sitte kaurapuuron päivä, eileen Tescos kävelytetti melekoosesti ennenku tämän tuotteen löysin. Uusi-Seelanti tuottaa tätä pikakaurahiutaletta ja oon sen havaannu aiva samammooseksi ku mitä oon sohojalaski tottunu käyttämähän. Kunnon ripaus suolaa ja sitte se voisilimä niin johan puhutteloo. Leivät oon tarkootuksella jättäny pois, täältä ku ei juuri muuta saa ku sitä aiva valakoosta vehenäleipää ja sehän on aivaku pullaa. Ja siihen jos vaikka ottaa sulatejuustoa (samammoosis yksittääspakatuus siivuus) ja vaikka sitä mun tykkäämää chililöörtaakki-makkaraa niin on aiva liikaa puuron kans. Tääläku tuota ruakaa on tariolla aiva piisalle asti. Eileenki Pau ihimetteli ku en sen pekoniaamiaasen jäläkeen halunnukkaa heti lounasaikahan einettä. Söin seuraavan kerran vasta viiren kantturoos ja silloon kunnollisen aterian kaikkine vihanneksineen riiseineen. Täälä syärähän samaa riisilaatua mitä siäläki käytetähän, jotta siinei oo mitää moittimista. Halutessaan sais tääläki perunaa, mutten oo sitä juurikaa harrastanu, en eres jouluusin. Eikä siis nykkää tuu perunaa ostettua, kelepaa nämä tarionnat aiva hyvin. Oi ja Freddyki kävääsivät eileen ku olivat lähärös kohti kotoa elikkäs Pattaya/Jomptienia ja sinnekki varmaan johonakivaihees tullahan menemähän, tarkempi ajankohta selevinnee ajan myätä. Sinne on suhteellisen heleppo liikahtaa ku ottaa ensiksi minivanin isoolle kirkolle ja jatkaa siitä vaikka paikallisbussilla Pattayalle josta taas sitte heleppo liikkua vaikka lavataksilla vaikka mihinkä. Täälä maalla noita taksia ei juurikaa näy, kylällä jos selaasen näköö niin saa olla varma jotta kysees joku kuski/yrittäjä joka käymäs kotopaikallaan. Takavuasina ku taksilla tänne tultihin oli meillä yks kuski joka tuli aina samalla kotionsa käymähän ja saatihin kotuullisen erullinen kyyti. Mutta sanomattaki on selevää, jottei ilimaasta kyytiä oo tääläkää ja kaikki joutuu polttoaineensa hankkimahan. Oli sitte yksityynen tai yrittäjä. Mukavasti rupia tuo aurinko lämmittämähän ja sammutinki ilimastoonnin, jotta Tipi saa rauha uinua. Näyttääs tulevan selekiästi eilistä lämpöösempi päivä ja ei eileenkää kylymä ollu. Jos vertaa viime vuatehen on nyt selekiästi lämpöösempää, eioo tarvinnu aamuusin kattella villasukkaa jalakoohinsa ja lämpö eioo varmaankaa laskenu alle 20:n, Viime jouluna tais olla yön lämpö alimmillaan 15-17 luakkaa ja silloon oli aamuusin meleko viiliää ja muistelisin joinaki aamuuna syäneeni aamupalaa huonees ku terassilla ei oikeen tariennu. Nyt toki olis tariennu, muttaku alootin tämän nakuttelun niin tätä mukavempi teherä täs sisällä. Tairan kumminki jäläkimmääsen kupillisen nauttia terassilla ja meen heti sioommalle pualella. Omalla pikkuterassilla ku eioo vielä pöytää ja sinne ilimestyneet muaviset tualit ei oikeen houkuttele istuksimahan. Jotta täsny eres pikkuusen muuttohommia. Noniin, huomattavasti lämpöösempi nakutella täs terassilla. Vaikkaki kukkojen kuittaalut kuuluu palio kovemmin ja samoon muut äänet. Lintujen laulut aina näin aamuusin kohtuullisen voimmakkaita, muttei haittaa yhtää. Iltaasin varsinki on oikeen passelia istuksia täs ja kuunnella kaskaitten siritystä pihan puustos. Jovain kelepaa kultakatriinaa siamaalla aamun auringos. Flikat on kovaa kouluhun menotouhuus ja mukavaki siton ollu seurata täs vuosien varrella ku kasvavat ja tulevat enemmän ja enemmän omatoimisiksi. Enää ei juurikaa tartte auttaa pukeutumises... Mutta sittä täs on tua pikkukääkyrä jokon kovaa menos joka paikkahan. 1.12. täytti vuoden, muttei aiva viälä kävele, mutta saattaa seisoksia toisenki tovin, jottei mee kauaakaa ku ottaa jalaat allens. Poika puettu meirän tuomiin vaatteisiin, en millää muista jotta keneltä olivat perääsin ku niitä tuli niin runsaasti. Meirän matkalaukut oliki melekeen täyrellisesti niillä pakattuja, jos kaks laukkua oli sen 46kg niin olisko ollu meirän omia tavaroota sen parisen kiloa. ja mukaan valittiin kaks isointa laukkua joihin ne kertyneet vaatteet saatiinki melekeen maharutettua. Toiseen ((kg) käsimatkatavaralaukkuun sitte loput ja lisäksi omat hygieeniatarvikkeet ja mun hotusiinit. Ja lisääki vaatteita olis ollu vaikka kuinka, mutta kattotahan sitte seuraavalla kerralla mitä tarttethan. Täälä tosiaan tykkäävät kovaa vaatteista, ovat laarukkaita ja kestäviä verrattuun apaikallisihin tuatteisiin. Ovat jokku vaatteet olleet muutamallaki lasosella, mutta mun silimin kattottuna melekeen ku uusia ja varsinki nuan pikkuusten vaatteet. Eileen täs oli se 4kk ikäänen eitin ja sillekki tuli aikamoonen setti ja heti näytti päälle menevän. Jokku oli tosi pieniäki, mutta niillekki käyttäjiä löytyy. ja kyllä sitä mielellään tuollaasia tuomisia tuaa, mialuummin ku jotaki sellaasta turhaa jotei kukaa oikiasti tartte ja mistei oo mitää hyätyä kellekkää. Paun isä (joka asusteloo tuos piharakennukses) tuosta justiin lähti töihinsä. On mopotaksina tuos Samchukis ja teköö kohtuullisen pitkää päivää. Oli ennen minivani-kuskina, mutta onnettomuuren jäläkeen jätti autoolun ja siirtyy yksityysyrittäjäksi. Kuulemani mukaan toimeentulo ei niin runsasta pääse olemahan, mutta toimehen kumminki tuloo ku saa ilimaaseksi asua ja tyttärensä ruakaaki viää. Koskaa tämä mies eioo tullu iltaa istumaan, oon vain nähäny ku viää olutta huoneeseensa ja siälä eioo eres televisiota. No, jokahinen laillansa ja sillä sipuli. Nyt alakaa olemahan hankalaa tekstin näkemisen kans, jotta tairan keskittyä tuon kaffin juantihin ja Nostalkian kuuntelemisehen. Jotta hyvää varhaasaamua sinne sohojalahan!