janyt

sitte orotellahan tilanteetten kehittymistä, paremminki sitä jotta mikä mahtaa olla päivän ohojelma. Mun tiatohon sitä eioo vielä tullu ja sitä tähän terassille tulinki orottelemahan. Ilpon kirja on vielä puolivälis, jotta piakkoon lienee senki annoksen aika. Teos on sen tyyppinen, ettei sitä aiva ahamimalla lueta vaan vaatii pikkuusen asiootten tuumaalua ja ainaki ihimettelyä. Ilpo Mikkola: Kova vuosi Mogasdishussa on teos, kannattaa lukia jos vähänki kiinnostaa aihepiiri. Eileen vissiin tuliki haettua tulevien juhulien juamapuali aikalailla hyvin, mutta saattaahan solla jotta senki asian tiimoolta jonnekki pitää lähtiä. Itte voisin ottaa ja viettää jokusen tunnin Samchukin vanhalla torilla, mutta kattotahan kumminki ensiksi mitä ajatuksia naisilla on ennenku ilimootan omani. Ja kieltämättä olis joskus mukava mennä johonki kaharestaanki, mutta ei millää herkiä olla ottamatta väkiä mukahan ku niin ovat innoissaan ja harvoon mihinkää pääsevät. Onhan se vaihtelua kaikille. Eileen verestin vanhoja aikoja ku Macros ollessamme kanniskelin tätä pikkupoikaa, poika painaa kahariksesen kiloa, mutta rupes loppuaijasta tuntumahan vaikka kuinka vaihtoo kättä välillä. Täälä ku eioo sellaasia ostosvaunuja johon lapsi mahtuus istumahan, jotta jos et paa lasta vaunuhun niin son sitte kannettava. No, selevisin siitäki kunniallisesti ja poika ei yhtää moittinu kyytiä. Näki monemmoosta hyllyä ja ihimisiäki. Tipi sanooki, jotta varmahan monet kuvitteloo poikaa mun tekemäksi... On senverran vaalia hipiältäns, jotta näin joku vois kuvitellakki. Mutta ku poijan äitee kävis melekeen mun lapsenlapseksiki... Poijan äiti on Tipin siskovainaan tytär joka menetti äitinsä jo varsin pienenä ja on sitte kasvanu Tipin siskona/tyttärenä täs kaiken ohes. Oikeen mukava likka, maailma vain vieny pikkuusen vaihtelevalla vauhrilla ja tuon pikkupoijan isä on jonkiasteinen narkkari ja asustelee nykyään Bangkokis leikkarin kans. Ja näinollen eioo mitää asiaa tälle tontille, ei vaikken täälä olisikkaa. Siiton yhteenen miälipire. Poijan isä ei tietenkää osallistu lapsensa (on jo yks ennestäänki) ylläpitoon ja näin ainoaksi tuloksi jää valtiolta tuleva pienenpieni avustus kuukausittain. Mutta menee täs muutama suu samalla, onhan täs taloures töiskäviöötä, että elanto tuloo hoirettua. Ja tämä Peu kyllä osallistuu talourenhoitoon siivoamalla ja laittamalla ruakaaki sen mitä osaa ja opetteloo lisää koko aijan. Jos täälä perhe/suku ei omistaan huolehtisi, vois joittenki tilanne olla jopa katastrofaalinenki tai ainaki merkittävästi kehnompi. Ja vielä tästä Peusta, että aikoinaan lopetti koulunsakki kesken, ettei oo sitä peruskoulun toristustakaa ja näin työnsaanti aikalailla kehenoa ja ainoana maharollisuutena teherastyöt joita näillä nurkilla ei juurikaa oo. Bangkokis olis, mutta kukas sitte hoitaas lapsen? Ja siälä kulukeminen eioo aiva heleppoa, matkoohin menöö erestakaasin ainaki nelisen tuntia ja siihen ku tyäaika päälle niin aika huono yhyristelmä tuallaanen. Paikkakunnalla (Samchuk) tariolla sitte joitaki tilapäistöitä, myymälöös tai vastaavis ja tulotaso on sen mukaanen. Kouluttamaton ei kovin suurta palakkaa voi orottaakkaa. Sillä oonki sanonu, jotta Tipin poijat saa/pitää lukia niin palio ku pää vain kestää ja näkisin heirän valamistuvan ammattiin johona heillä eteenpäin pääsemisen maharollisuuret kummallaki. Täälä on valitettavan tavallista se, jotta nuori lopettaa peruskoulunsa ennen aikojaan ja näin väkiä jää tyhyjänpäälle. Samoon teki tämä tulevien juhulien juhulakaluki, ei mitää toristusta oikeen mistää ja 20 vuatta mittaris. Toivottavasti tuo aikuustumisriitti tuaa mukanaan järkiä ja poika saa elämästään pikkuusen paremmin kiinni. Varsinki nyt ku on jo vaimo ja likkaki valamiina, ennen tuota riittiä. Saamani käsityksen mukaan haaveeloo armeijaan menosta ja se eioo ollenkaa huono ajatus. Armeija kouluttaa laaja-alaasesti ja vaikkei isompia palakkoja maksakkaa on muita rahanarvoosia etuja. Mutta armeijaan menokaa eioo aiva ittestä kiinni, täälä järiestetään sellaaset laillansa arpajaaset johona kattotahan kuka menöö ja kuka ei. Pyrkyrin pituuski ratkaasoo, kovaa lyhkääsiä tappia ei armeijaan oteta ja sillä lankomies saiki aikanaan vapautuksen. On alle 165cm. Varsinaanen asevelevollisuus täälä kestää sen parisen vuotta, mutta sen jäläkeen on maharollisuus jäärä palavelukseen ja näin hankkia koulutus. Enoo vielä sen paremmin perehtyny maan armeijapuoleen, mutta jos asukkaita on 60-70miljoonaa, on asepalaveluksesti aikamoinen joukko. Ja löytyy kaikki aselajit ja varuskunnat on tosi isoja, joittenki ohi ollaan joskus ajeltu ja joku on joskus päässy niis käymäänki. Mutta nyt pilvet kaikkoaa ja aurinko alakaa paahtamaan ja vaikeuttaa tätä hommaa, jotta siirryn tästä teraasilta kiriallisuuren parihin.