Leppoosa

tuuli hivelöö hartioota ku täs terassilla nakuttelen ja pikkuhiliaa aamupalaa orottelen. Eioo mitää kiirustakaa sen kans, tekevät sitteku joutavat parahite. Mullahan tätä aikaa täs piisaa, samalla ku orottelen maharollista suunnitelmaa päivän osalle. Kiinnostaa, jotta tarttetahanko mua autoa ookaamahan vai saanko istua pelekääjän paikalla jos johonku mennähän. Pikkulikat yleensä haluaa johonki mennä, mutta yleensä kaikki viihrykepaikat on väkiä pullollansa, monella ku se viikon ainua vapaapäiväki. Ja ei täs aiva lähellä mitää mittavia viihrytyspaikkoja ookkaa, jokunen vesipuisto, mutta veikkaan ettei sellaasehen tartte tänään venyä. Joku luannonpuisto vois olla mukava, mutta kattotahan mihinkä raati päätyy ja minkämoosella kokoonpanolla sinne maharollisesti lähärettääs. Yleensä kaikki kynnellekykenevät on lähteny, niinku eileenki joka reissuhun. Oikeen meinas naurattaakki eileen ku väkiä ainavain ahtautuu takapenkille, hyvä jottei lavallekki jo osa menny. Pikkulikka äitinsä kans jäi taloovahariksi. Pikkulikan isä näyttääki olevan enimmäkseen omilla teillään, sitei juurikaa tontilla näy ja jos näkyy niin ruakakupilla. Piharakennukses pitävät kortteeria silloon ku täälä ovat ja justihin annettihin niille vanha televisioki, jotta saa sitä eres aikansakuluksi vaharata. Lapsenhoitoon ei juurikaa näytä osallistuvan, niinku miehet täälä yleensäkki. Kauppias tyhyjää myymälää, nyt kiikutetahan hyllyjä johonki. Eileen ostin vielä enerkiajuamat jääkaapista, halavalla ku sain. Yleensä 10bht/pullo ja nyt 8! Ompas jännä keli tulos! Aivaku pikkuusen jotaki vesisumua nakkelis tuulen mukana ja taivas on jokseenki pilives, jotta taitaa tulla tupapäivä. Erempänä aurinko paistaa pilivien välistä, mutta tiataa olla aikalailla kaukana se keli. Mutta ei se pikkuunen vesisarekkaa väärin olisi, kummasti friskaas ilimanalaa ja ainaki sitoos tuata tiepölyä. Ei tuo tie meille asti juurikaa pöläjä, mutta piha tomajaa jo kovaaki ku on hiakkaa ja soraa. Jaahans, son sitte alakamas joulua ereltävä viikko ja ei mitää painehia mistää jouluhommista! Lahajusasiat hoirettu niille joille kuuluu ja aikuuset saa olla iliman tänäki jouluna. Moon jo vuasia ollu sitä miälipualta, jotta aikuusten kesken lahajojen vaihto on aiva joutavaa, sitä krääsää kertyy muutoonki. Ja jokahisella on kaikenmaailman kynttilänjalakoja aiva kiusaksi asti jottei yhtäkää tartte enää. Ainoa joulujuttu on se, jotta Jari paistaa meille Jounin kans kinkun jota sitte verellähän joko aattona tai joulupäivänä jommankumman kotona. Jokku valot kuulemma haetahan tuohon pihamökkihin, saavat sitte olla juhulihin asti. Ne valot on täälä niin halapoja, jotta niitä voi ottaa usiammanki, jos niikseen tuloo. Mun muinaanen joulukuusi kasvaa tuas pihatemppelin kylies ja on jo ainaki nelimetrinen ja siälon huipulla jo jollaki linnulla pesäki, jottei sitä renkää mennä sen kummemmin koristelemahan. Aikoonani ostin sen jostaki taimimyymälästä tähän terassille ruukus pirettäväksi, mutta se sitte istutettihin tuohon ja siinä son kasvanu. Kuusta se kovaa muistuttaa ja soma siton siinä kattellakki. Voihan sitä pikkuusen muavikuusenki ottaa jos sellaasen haluaa, minen niinkää piittaa. Mutta kattotahan viikolla ku sellaasehen puatihin tuloo matka. Jaahans, sitte neuvottelun aika. Kattotahan, jotta tulooko se normaali kompromissi. Jotta ensiksi puhutahan ja sitte annan periksi... Sai ilimootuksen, jotta aamupalaaki pian tulos. Pitänee hakaasta tykötarpeet hollille. Sinappi, tuaremehu ja sitte se kaffitermos.