ja sitte

Ja kotona taas. Ollahan oltu jo hyvä toviki, oli siksi joutuusa matka Bangkokista kotio, siitä kiitos kuuluu Jounille! Vanimatka Cha-amista oli seki joutuusa ja ei pysähtynykkää montaa kertaa, vain kerran tankille ja sitte vain jättämäs matkustajia pois. Kolomisen tuntia sitä pätkää ajeltiin ja justihin keriittihin pikkuusen syäpäästä bussiasemalla ku Jouni oli jo taloon paraatipualella vastas. Aiva loistava ajootus ja muutoonki. Ja heti ku kotio päästihin piti vaimon lähtiä kattomahan kuinka maissivilielykset jaksaa enkä aiva heti orotakkaa palaavaksi. Kävin lähikaupas lähinnä juamaostoksilla ja situn täs pihakatoksen alla nakuttelemas. Ja mukavahan son kotona olla ja oltihinhan me melekeen kas viikkoa liasus, ja oikeenki mukavaa ja mahtavaa oli keittää kunnon kaffit! Pistinki pikkuusta tuhurimmat kaffit ja voi ie ku maistuu! Meni isoo mukillinen ja olis teheny miäli toista, mutta taas maltoon miäleni ja saatan keittaasta vaikka illemmalla toisen satsin. Viälon yks paketti avamattaki, jotta kaffista ei tuu pulaa mihinää vaihees. Ja ei tua ookkaa vastaku toinen paketti, mutta huamiootavaa on jottemmä oo ollukka kaikenaikaa kotona ja yleensä keitän vain kerran päiväs ja useemmiten ittelleni. Tip juaa useemmiten tuata murukaffia johonka mineoo oikeen päässy tottumahan, oon tottunu näihin pikkasta parempihin kaffiihin. Niinku moni tiätää. Eikä toiminu kaupan wifi viäkää ja taitaa olla niinjotta moon vaimon iPhone-yhteyren varas mitä surffauksehen tuloo. Toimii se niinki. Tulevaisuures mä rakennan tänne sellaaset yhteyret jotta toimii kaikki ja saa vastaanottaa kuvaa ja ääntäki. Ei tuala reissus aina eres Skype toiminu, muutaman kerran sain suamehen yhteyren. Paras yhteys tais olla Ameriikkahan ku juttelin perhetutun kans täs jokuaika sitte. Yleensä herjana tuli jotton liika hiras yhteys. Jaajotta kuinka tämän viimmeesen pari viikkoa meinaan viättää? Mitähän tuahon keksiis sanua? Jos vaikka laiskottelemalla täs ja kattomalla jotta mihinkä saarahan lähärettyä. Solis se Chantanaburin reissu yks maharollisuus, mutta se nähärähän huamenna jotta tulooko siitä mitää. Solis sellaanen reissu jotta lähtö tosi aikaasin aamulla ja sitte yks yä siä perillä. Jottei mikää pitkä reissu ja joukkohon lähtis usiee ja tarkootus olis mennä pikkupussilla tai vanilla niinku täälä ruukatahan sanoa. Mutta veikkaan tämän aijan menevän täski aiva mitää tekemättömänä. Jollakitapaa alakaa ajatuksekki suuntauta tyähön ja elämään siä suames, näin se ruukaa tekemähän joka kerta ja taas teköö samoon. Tyämaa tuloo olemahan sama ja samat naamat siä. Yhtä laarukkahan jutut kaffitunniilla, samoon niinku muutoonki. Emmä sano ikävööväni sitä, muttei se vastenmiälinenkää ajatus oo. Ei millää muatoa. Jotta tällääsiä tuuminkia justihin ny. Nyt näyttää porukkaa mopoolevan tontille siinämäärin jotta keskeytän nakuttelun ja tallennan tähänastisen. Ja jatkan sitte ku jatkan. 1.3. Niin vain vaihtuu kuukausi ja ne viimmeeset kaks viikkoa pyärähti käyntihin. Nuan vain tokiki. Ja täälä taas lotto-päivä. Ja niinku oon aiemminki toimittanu käyrään tuan valtion virallisen loton varios näitä paikallisia arpajaasia tai lottoja joita vaimo tuala ny kuumeesesti orkanisoo. Sillon menny jo suurin soa aamusta kiertelyyn halukkailla pelaajilla ja osa tuloo tänne jättämähän numeronsa ja maksunsa. Ja tottahan munki piti numeroni ja rahani antaa. Rahaa tuskin näen enää. Eilinen ehtoo meni niinku unen näös ja siltiki nukuun tosi häjysti ja heräälin vähä väliä. Sitä se lomaalu teettää, katoaa se vähäänenki rytmi, Ny asetin ittelleni päikkärikiallon, mutta saas n'ähärä kuinka sen käy ku kello eioo viä ku vähä yli kymmenen.