nyt

kattelen täs vanhoja vireoota viime reissulta ja pikkuusen vanhahempiaki. Kovaa on ikävä tuonne Cha-amiin, olis se niin mukava rannalla kävellä ja merituuli hyväälis nahkaa... nojaa, ehkä sitte ens vuonna tai jopa syksyllä. Samoon naamakiria näyttää muistoos joka päivä viimevuatisiaki vireoota, joita tuli kuvattua aikalailla reippaastikki. Mutta niiton mukava kattella ja muistella. Mutta nyt kello tuloo seittemän ja pian on iltauutisten aika, mutta ensiksi puali seittemän. Ja huomenna on sitte pikkuusen kotoaskarta, teherähän popioita perjantain Kauhajoen myyntihin, jotta on pikkuusen askaresta luvas.