Kauhajoki

oli keli huomioonottaen varsin hyvä. Aamulla ensiksi pikkuusen arvottihin, jotta mitä teherähän, lähäretähänkö vaiko ei, mutta sitte kumminki tuumattihin jotta lähäretähän. Ja ajokeli oli aiva kelevollinen, mutta päivän aikana tuli vettä, räntää ja luntaki... mutta ajokeli pysyy varsin kelevollisena ja väkiäki kävi varsin kohtuullisesti.

paikka oli sama mihinä ollahan oltu aina vaunulla ja hyvin tosiaan väki paikalle löysi. Ja se sisätiloos sitkiästi teheryt käynnit tuattaa varmahan aijanmyätä tulostaki, on saatu palio uusia asiakkaita, jotta sitteku kaikki löytää vaunulle, alakaa tulla kunnon tulostaki. Jotta sitä orotelles. Huomisen aikana sitte tuumatahan, jotta mitä teherähän periantain Kurikan kans, luvattu aikamoosta räntä- ja lumisaretta, jotta pinelläkää riskillä ei lähäretä. Mutta sen näyttää huaminen ja varsinki sitte se periantain aamu. Nyt tosiaan jo sitte kotona oltu toinenki tovi, saunottuki ja syäty aiva lositava eine, kuinkas muuten.

sen kunniaksi kuva kokistaki, mutta vain tänne, ei mihinkää muualle. Ja chilit ja basilikat jatkaa kasvamistaan, mutta eivät pääse pihalle ku korkeintaan oikeen aurinkoosena iltapäivänä ja aiva hetkeksi vain... muistuu mieleen se muinaanen kerta, ku olin pitkän kevään ajan kasvattanu monensorttisia chilil ja sitte ne kerran unohrin pihalle ja kaikki pilalla. Jotta niin ei saa enää koskaa käyrä. Ja siemeniä tilasin, mutta sieltä tulooki valamiita taimia, soli yllätys ja mialuunen sellaanen. Luulin tosiaan tilanneeni siemeniä ja pikkuusen moitiin toimituksen tuloa vasta toukokuus, mutta ei hätää ku tulevakki taimina. Toivottavasti eioo aiva pieniä ne taimet. No, se nähärähän sitte toukokuus ja sitte pitääki olla niille ulukoastia valamiina. Parvekelaatikkoohin meinaan laitella, samoon niinku nuaki seuraavaksi. Mutta nyt pualiseittemän ja ihana Susan Mahadura.