Lauantai

alootettu ja pikkuusen aikaasemmin, johtuen jostaki syystä heräämisestä ja sitte alakoo jo pääs pyäriä tuleva reissu isoolle kirkolle kaikkine juttuineen, jotta siinä oli meleko turha yrittää unta enää tavootella. Jotta ei muutaku ylähä ja kaffi tippumahan...

Eileen oli välipalaksi sompoota naapurista "Rose omena (thaimaalainen nimi on chom poo). Kausi: ympäri vuoden. Hedelmää on kahta lajiketta: toinen on todella vaaleanpunainen, toinen on vihreä. Maun mukaan hedelmät ovat samanlaisia \u200b\u200bkuin tavalliset omenat, vain hieman happamempia. Kauneimpia vaaleanpunaisia \u200b\u200bomenoita ilmestyy markkinoille viileänä vuodenaikana - marraskuusta maaliskuuhun." Tuon lainauksen nappasin jostaki kun löysn jotaki tiatoa kyseesestä herelmästä. Sitä en yhtää osaa sanoa, jotta joko jostaki isoosta marketista tai erikoosliikkeestä löytyys. Täältähän ei yksityysesti saa mitää tuaretta enää tuarakkaa, vaikka meille on aina joku pussillinen tuareita chiliä laukkuun kulukeutunukki... mutta ei hiiskuta siitä mitää, jottei mee vääriin korviin. Ja näitä herelmiä kasvaa tuos aika lähellä vaimon tärin puutarhas ja oonki tuumannu, jotta tuollaanen pitää saara omallekki tontille, jotta pitää kattella taimikaupoosta ja ottaa vaikka muutama ja kattella niille sellaanen passeli paikka vaikka tuolta takaosasta. Ja ei se kello maharottomasti näytä, justihin on pauliviiren kohoran ohittanu, jotta emmäny niin maharottoman aikaases oo. Tuasta tuliki miäleen juttu, jotta sain kav... eiku siis naamatutulta vinkin siitä, jotta täälä ilimestyvä lehti Thaimaan suomalainen ettii viaraalavia kirioottaja ja sinne laitoon näytteen ja pikkuusen kerroon ittestäni. Jotta nähtäväksi jää, jotta pitääkö ruveta kirioottamahan "ihimisiksi" ja tarkkaalemahan iin puuttumisia... kun oon laillani vain ittelleni kirioottanu, enoo kiinnittäny yhtää huamiota kappalejakoohin sun muihin kirioottamisen perusasioohin, oon niistäki joskus saanu pikkuusen evästystä. Aikoinaan P-K:ssa asuessani kirioottelin paikallislehteen pientä kolumnin tyyppistä, mutta en montaakaa kertaa. Jotta osaan kirioottaa iliman murrettaki, mutta jotenki tämä tuntuu kotoosemmalta. Jotta sitäkautta vois ja varmasti saiski tälle nakuttelulle lisää lukijoota, jotta kattotahan vastaako ko. lehti mitää ja mitä siitä sitte tuloo. Sitäki oon joskus tuumannu, jotta saattaasin Jurvan Sanomihinki koittaa jotaki kirioottaa ja sinne sais kirioottaa aiva omalla kiälellä... se pitääki ottaa seuraavaksi tuumaukseen. Nyt viikonloppuna on sille tuumaalulle oivallisesti aikaa. Läppäriä en ota ollenkaa matkahan, jotta pirempiä nakutteluja eioo sitte tulos, mutta enemmän tuloo kuvia ja vireoota, vihiroon nimittäin senki pääsin oppimahan, jotta kuinka niitä kuvia ja vireoota voi puhelisesta käsin tänne liittää... ei menny montaakaa vuotta tuon asian oppimisehen, jotta josko taputtaas ittiä selekähän. Vaikka lapiolla. Mutta sitä tuumasin, jotta kirioottaasinko Jurveliin nimimerkillä vaiko reilusti nimellä? Olisko nimikerkiksi hyvä jurvan kymppi? Taitaa olla paree kiriottaa omalla nimellä, kiriootuksesta jokahinen tajuaa, jotta kuka kirioottaa ja mistä. Ei täälä oo muita Jurvalaasia näkyny... enoo muutenkaa treffannu vissihin ketää aitoa Jurvalaasta, joitaki jurvalaasten jäläkelääsiä oon treffannu, mutta niitei oikeen voi laskia kun asuvakki Kauhajoella... Ja toisaalta, onko tuo nuatten pisteitten käyttö kuinka relevanttia? Elikkä onko se sallittua tai suatavaa? Jotta havaattetta, etten mikää äirinkiälen taitaja kumminkaa oo, onkohan eres perusasiat kuinkakaa hallus, en mee vannomahan. Mutta tuollaasta vinkkiä tuli ja pistin heti toimeksi. Tuolla mainitulla leherellä on palio lukijoota niin täälä ku suameski ja lehti toivooki kirioottajia jokka eioo aiva turistipaikoos ja sellaanenhan mä justihin olisinki. Täälä ei juuri farankia (siis meikälääsiä) näe muutaku vanhoja tuttuja. Monesti tuola kaupoos oonki kysyny sellaasiksi tunnsitamiltani ja useen onki tullu mukavia juttutuakioota kun kysees on ollu vaikka USAn armeijasta eläköötyny veteraani. Amerikkalaaset jotenki tunnsitaa väkijoukosta ja tämäki mainittu tapaus oli tuala Samchukin vanhan torin liäpeillä ku oltiin hankinnoolla yhyres tukkukaupas ja tämä veteraani orotteli kans vaimoaan siinä kaupan eres ja ruvettiin juttusille. Oli palvellu Saksaski ja käyny joskus Helsinkiski ja tykkäs näkemästään, tai ainaki niin riplomaattisesti sanoo. Oli Teksasista kotoosin, mutta asunu täälä jo vaikka kuinka kauan, mutta asuu pikkuusen erempänä ja olivat käymäs vaimonsa sukulaasten tyänä. Suomalaasiaki joskus tapaa, useemmiten Immigrationin tiskillä, mutta siitä sitte joskus tuonnempana. Nyt en jaksa ruveta manitusta toimistosta mitää nakuttamahan... Uutisten pikakattonnalla havaattin, jotta väki on aika hyvin käyny äänestämäs tällä toisellaki kiarroksella, ensimmääsen kiarroksen rosentti oli 75 ja tästä voi orottaa saman tasoosta. Ja mäki meen osani siihen antamahan tänään. Siitä vaalista ei nyt tälläkertaa sen enempää. Kello saavutt justihin vitosen ja kukoot on kuittaalunsa jo aloottaneekki, mutta muutoon on kylä aika hiliaanen. Vaikka eileen oli viikatemieski taas kylällä viaraallu, on temppeli aiva hiliaanen. vissihn eileen päiväsaikaan tuli kaikki liturkiat mentyäki jo läpi, ettei niitä tartte toistaa. Täälon aika yleestä se, jotta erilaaset kauppiaat kulukoo tuas raitilla ja huutaa ämyristään mitä niillon kulloonki tariolla, jotta ei pirä niitä sekoottaa temppelin tiarootuksihin. Tai enhän mä niistä tariouksistakaa mitää ymmärrä, mutta ymmärrän jos näen auton ajelevan ämyri katolla, jotta jotaki se kauppaa. ja jotaki meillekki nisitä hakaastahan, tuareita kasviksia ja muuta vastaavaa joita paikalliset vilieliät tarioaa ihimisille ja aika etuusastikki ja melekeen ovelle tuatuna. Nyt matkustetahanki sitte kohtuullisen keviästi, en tosiaan ota läppärilaukkuakaa ollenkaa ja vain iPadin ja tiätysti puhelimen latureineen ja sitte tiätysti tarvittavat lääkkeet ja hykieeniatarvikkeet. Vaatteita pariin kolomeen vaihtoon, niin siinä alakaa olla ne mitä mä tartten. jotta yhyrellä pienellä laukulla meinatahan lähtiä ja se saa luvan sitte piisata, mitää merkillistä eioo tarkootus sieltä kattellakaa, mutta sitähän ei koskaa tiärä jotta mitä päivät tuaa tullessaan. Jotta ei pirä ennakoora sitäkää, jotta tomitahan senki suhteen taas asian vaatimalla tavalla. Niinku aina, pitää olla valamiina niinku se partiolaanen. Yks juttu mua sitte oikeen naurattaaki. Tuala veispuukis kun julukaasen kuvia syämistäni ruuista niin jokku perunalla ja läskisoosilla kasvanehet niitä muka yäkkäälöö. Kun eivät oo sen perunan lisäksi koskaa muuta syäneekkää ja yhyrelle kerran kommentoonki, jotta vois itte kuvata minkämoosia herkkuja omalla lautasella kulloonki on, jotta saataas kaikin kualata niitä... saattaa hyvinki olla, jotta lautasella on päiväysvanahoja eineksiä haettuna paikallisesta marketista punaasilla lapuulla. Ja täs mainitus tapaukses saatan hyvinki olla oikias. Mutta onhan nämä ruaat kohtalaasen outoja monellekki, vaikka kuinka meki (Popia) ollahan yritetty näitä erikoosempia ruakia ihimislle välittää, niin aina näitä vastaavia löytyy. Mutta enemmän löytyy niitä jokka niistä tykkää ja jopa kaipaaloo kun ei pitkään aikaa niitä saa syäräkseen. Niinku se yks Jurvalaanen likka joka hätääntyy kovaa kun oltin syksyllä toimintaa lopettelemas, jotta eikö hän saa enää sitä cashewkanaa... no, likka sai ja äiteensä ottiki usiamman anooksen pakkaseen laitettavaksi. Mutta ei siinä mitää, miälipiteitä saa ja pitääki esittää, mutta neki voi ja pitää esittää oikialla lailla, ei sentään tartte ruvetä yäkkäälemähän. E nämä ruaat kumminkaa oo sen kummempia, tavallisia arkiruakia täälä aiva niinku suameski on omansa. Toisaalta tääläki on vaikia saara ihimisä eres maistamahan erilaasia ruakia, itte enoo enää aikoohin tarionnukkaa muutaku vaimolle vaikka makaroonikoteloa tai vastaavia. Teen vain ja ainoastaan ittelle. Hernekeittoa on vielä yks rasia pakkases ja samoon on jauhelikasoosia, jotta niitä sitte syän siältä ensiksi ja sitte teen taas jotaki muuta. Tänään veikkaan syäväni puuron ennen lähtöä, ettei sitte hetkehen tartte syämistä tuumatakkaa. No, jotaki pientä haukkapalaa jostaki kumminki... vaikka tairan skipata senki homman, illemmalla tuloo kummnki syätyä jotaki parempaa kun ne haukkapalat. Kerran oltiin siinä korkias hotellis (BayokeSky) kortteeria ja oli muistaakseni hääpäivä kysees ja meinasin viärä vaimon oikeen hyvälle illalliselle sinne näköalaravintolahan, mutta sinne oliki pöyrät puuattu täytehen ja olis viikkoja aiemmin pitäny paikkansa varata. No, em laskeuruttihin katutasolla ja syätihin muavitualipaikas oikeen hyvät ruaat ja säästettiin tuntuva summa joka sitte käytettihin ostoksihin Pratunamin alueella... Ja samalle alueelle ollahan menos nykki kortteerihin, mutta ei siihen korkiahan hotellihin, son aiva liika kallis meirän putjettihin. The 93-hotelli näytti olevan täyteen puukattu, mutta mennähän paikanpäälle ja kattotahan, jotta josko sinne kumminki mahtuus tai sitte siinä lähistöllä on muitaki maharollisia paikkoja. Yleensä hotelliilla on joitaki huaneita joita eivät anna näille välitysvirmoolla, niinku Booking tai Agoda joita lähinnä oon käyttäny. Samoon oli täynnä se HuaLamphonin lähellä oleva KrungKaseem- hotelli, mutta sinne ei vissihin kumminkaa mennä eres kattomahan. Vaikka siihen nurkille mennähänki syämähän siihen LaapPaak-ravintolahan jonne pistän vaimon soittamahan ja varmistamahan, jotta saarahan sitä ruakaa mitä halutahan. Tai mä haluan. Kerran muistan, jotta oltihin menos KohChangille ja oltihin Khaosanroadilla yätä kun aamulla aikaasin oli tarkootus saarelle linkkarilla lähtiä ja siinä sivuja plarates kattoon jotta aiemmin käyttämämme resortti oli täyteen puukattu. Mutta sitteku mentiin karulla olevaan "matkatoimistoon" tultiin havaattemahan, jotta olihan niitä varaamattomia bunkaloovia olemas ja saatiinki oikeen hyvä varattua johona sitte oltiinki usiampi päivä. NangNual oli se resortti ja soli laikkarien (ladyboy) hoitama paikka, tais olla saksalaases omistukses, mutta siälä ollahan oltu usiampiki kerta ja oliki oikeen mukava paikka ja joka ilta leikkarit esitte hyvän shown siinä esiintymislavalla jonka taustalla oli pimiä meri. Oli mahtavi ailtoja kattella hyvää esitystä ja syärä hyviä ruakia ja anuttia virkistäviä juamia. Ja pävisin nämä esiintyjät sitte hoitivat alueen siivoukset sun muut ja olivakki oikeen mukavia ja ystävällisiä, ykski lähti asiakseen meitä kuskiin yhyrelle vesiputouksella ja tais orottaa siälä kun käytiin putouksella. No, siinä sellaanen muisto varauksista sun muista. Arvakkaa mitä mun teköö täälä miäli? Joskus teköö kovaaki miäli stouttityyppistä olutta, sitä pikkuusen vahavempaa sorttia. Ja teköö miäli sen maun takia, ei sen vahavuuren. Tääläku ei juuri tummia olusia näekkää. No, isoolla kirkolla toki sais vaikka mitä, mutta en meinaakkaa lähtiä sitä kattelemahan, kunhan tuli vain miäleen vesipuukista akvereitten postauksista. Olivat taas löyntänehet uusia pienpanimootten tuotteita, jotta täälä melekeen kuala valuen niitä akttelen. Kurikan lakkitheras on saanu kans panimotoimintansa mukavasti käyntihin ja vasta ennen tännetuloa pääsinki niitten tuatteita maistamahan ja hyviähän ne oli, siis ne joita oli Kurikan K-Supermarketin hyllys. Sitä raparperilonkeroa ei siälä ollu, ku son vahavempaa ja ei sitä ollu siinä viäres olevas Alkoskaa, ei ollu mtää Lakkitehtaan tuatteita. Nuo pienpanimojen tuatteet on persoonallisia ja poikkeavat jokseeenki näitä isojen panimootten tuotteista jokka tahtoo olla kutakunki samantyyppisiä, varsinki ne lagerit joita kovaa harvoon ittelleni otan. Täälä saan sitä lajia juara aiva piisalle asti. Vaikka nyt on yksinäänen LEO kenannu jääkaapin hyllyllä jo melekeen viikon ja saa jääräkki sinne samaan asentoon. Mutta en sitäkää kiällä, jotta jos kohoralle sattuus irkkutyyppnen juattola niin saattaasin hyvinki siälä piipahtaa ja nauttia joko Guinnesin tai jonku muun vastaavan. Mutta vain jos kohoralle sattuu. Tuun menaan toimeen varsin hyvin iliman oluttaki, samoon ku iliman muitakaa juamisia, nykki menny melekeen viikko pelekällä vetellä. Rungin tekemää juamaa ei voi olusiin laskia, tuskin siinä pitoisuutta on, ei ainakaa laakomashoolinkia. Jotaki muuta pitoisuutta saattaa olla, mutta ei palio sitäkää. Ja nykkää en sitä palioa viitti juara, on valamistauruttava kumminki kolomen tunnin autos istumisehen ja vaikka siinä yks pysähtymien onki niin silti. Jaa, kello lähenöö kuutta ja tairan ottaa ja siirtyä soffalle jatkamaha aamua ja Sorjosta Areenasta. Tosiaan tulevina päivinä enemmän kuvia ja vähemmän nakuttelua. Passaa varmaha seki. Ja jos ei passaa, niin sitte ei. Kuinka vain.