sunnuntai 11. helmikuuta 2024

sunnuntai

alootettu ja pikkuusen ehkä normaalia aiemmn, jostaki syystä tuli herätys jo neliältä ja totesin turhaksi enää yritelläkkää ja täsny sitte istun nakuttelemas... Mutta eipä mithää, jatketahan tästä niinku ennenki. Tänään sitte se vaalipäivä ja kattotahan jotta mnkämoosehen tuloksehen äänestäjät on tullu ja minkämoonen tulos niistä äänistä saarahan aikahan. Uutiss ei mitää niin merkillistä näkyny, ei näistä vaaliista eikä oikeen muustakaa. Tai ei ainakaa sellaasta mikä oli sheti kiinnittäny huamota. Eurovisuvoittajaki selevis, mutta en sitä juttua eres aukaassu, enoo oikeen koskaa niitä asioota seurannu saatika kattonu. Jaa, mutta kattoonhan silloon ku se hirviöporukka voitti... mutta siiton jo aikaa ja silloon elettiin toisemmoosta aikaa. Mutta siitä aijasta ei yhtää enempää. Täälä kylä on hiirenhiliaa, vain jokunen kukko aloottanu kuittaalun ja vastauksia ei juuri kuulu. Mahtaa olla tympiää yksikseen koittaa viestitellä... ja tuoski naapuris niiton vaikka kuinka, mutta ovat aiva hiliaa ja päivisin sellaanenki metakka välillä, jottei omaa ääntänsä kuule. Tai ainaki melekeen. Täs päiväs eioo mitää kummallista eikoo mitää suunniteltu, tai eioo ainakaa mulle asti tullu mistää suunnitelmasta tiatoa. Mutta sehän saattaa olla, jotta on jotaki suunniteltu sen jäläkeen kun vetäyryyn tänne omaan kammioon. Etuterassille jäi melekoonen porukka, tai siäloli sellaanen kun kävin luikkaamas, mutta en sinne jääny sitä metakkaa kuuntelemahan. Oli omaa porukkaa ja tais siinä olla Nok mieheineenki ja siinä tosiaan sitä ääntä pisas, jotta en siihen sekaantunu kuinkaa varsinki kun en siitä juuri mitää ymmärrä ja asiat ei mua juuri kuinkaa kosketa.
sinä esittelys toinen pikkuusen erikoosempi herelmä, Farang joita vaimon täti puutarhassaan kasvattaa. Toises kuvas sama herelmä avattuna ja maku muistuttaa etääsesti päärynää ja herelmä on aika kiintiää, mutta oikeen hyvää kun ptää jääkaapis. Kuoriin kyllä vaikka jokku syää sen kuarineenki ja toppaa chili-sokerisekootuksehen, mutta mulla meni aiva raakana. Ajatuksena on kattella joitaki sompoo-puita meille, kunhan saan päähäni jotta mihinkä ne olis paras laittaa, vois kysyä siltä samaaselta täriltä, silläku on kokemusta niitten kasvatuksesta. Ja siitä, jotta montako puuta pitää olla, jotta se pölytys toimii. Vähä niinku omenapuitaki tarttetahan joskus usiampi siihen lähelle. Farangia en niinkää ajatellu istuttavani meille, se ei niin hyvä herelmä oo, jotta kannattaas eres kokeella. panaanipuita en kans halua, ne ei loppujenlopuksi tuotakkaa niin palioa ja tällä kulällä panaania piisaa niinku oon tainnu jo mainitakki. Eileen kävivät lähistötä keräämäs kookoksen herelmiä joita tulevaan juhulaan tarvitahan, mutta en havaannu kattoakkaa, jotta saivakko pali niitä purotettua, neku pitää sellaasella ranstakalla purotella aika korkialta palmujen latvasta. Rungin juhulia valmistelles olin mukana purottelemas niitä ja siinä pitääki olla tarkkana, jottei saa sitä päähänsä kun putuavat niin korkialta, jotta vois tulla aikamoonen lommo päähän jos kohoralle sattuus... mutta eileen sitä porukkaa oli niinki reippaasti lähärös, jotta jäin kotomieheksi valavomahan jotta makaavia teinaria ei jokku käy hakemas... Ämyriistä rupes jotaki musiikkia kuulumahan, jotta vissisti ne jatkaa sen kiinalaasen uurenvuaren juhulimista laillansa. En erelleenkää ymmärrä sen juhulimista, jotta kunka nämon siihen siroksis? Uskonnon kautta vissiinki. Munoon meilläki teurastivat kanoja reippaastikki, mutta nyt vissisti vain muutama joutuu patahan, näin ainaki koitin kattoa. Mutta se kukkoo jäi erelleen komentooraksi niille jääneille kanoolle ja niitten tipusille. Koskaa ei niitä munia kaikkia löyretä ja sillä se populaatio pääsöö kasvamahan. Veikkaan, jotta sitä johtuu nitten laihuus ja sitkeys, jotta niitei varsinaasesti vissihin juurikaa ruakita tai sitte se mitä niille annetahan on niin niukkaa, jottei sillä tuon kummemmaksi kasva ja niitä muniakaa ei niin palioa tuu. Jos menaa kanojen munivan, on nille annettava kunnon ruakaa, niinku Miralla Jurvas... Tuos herätessäni otin tapletin ja rupesin kattelemahan Metsoloota Areenasta, son se saria joka sijoottuu 80-luvun loppupualella ja stä aikoonani seurasin kun se televisiosta tuli. Jokku osat oli kuvattu Mouhijärvellä jossa tyttäreni äitinsä kans asuu tai se rakennus oli muistaakseni olevinaan kunnantalo tai vastaava. Itte tarina sijoottuu Kainuuseen, mutta niitä kuvasupaikkoja oli vissihin vaikka mihinä. Mukava saria kattella ja muistella vanahoja. Vanhojen muistelusta tuli mieleen ne omat muistelut joissa spekuloon muinaasia maharollisuuksia jokka jätin käyttämättä. Asiaa tuumattuani oon tullu siihen tuloksehen, jotta varsinki se obduktioavustajan homma ei olisi ollu mun homma ja sillä oliki hyvä, etten sitä tilaasuutta käyttäny. En olisi viihtyny ruumiitten kans ja niitä sitte avaallu ja sulukenu... ja toisaalta ei karuta se vankilahommakaa yhtää, varsinki kun täs nyoon kattonu joitaki elokuvia ja sarioja jois on sitä maailmaa pikkuusen esitelty. Mutta se armeijahomma olis hyvinki voinu olla... olisko silloon sitte jääny YK-reissut kokematta vai olisko ne ollu sitte jotaki esikuntahommia tai vastaavia? Mistäs sen tiätää ja siton turha enempää murehtia tai tuumatakkaa. Mutta tuota aamusella koitin tuumaalla ja siksikää unen tavoottelu oli aiva turhaa, olis vissihin pitäny tuumata toisemmoosia muistoja... vaikka sitäku seurustelin Huillilaasen likan kans... silloon kultaasella 70-luvulla. No, ei siihen sen enempää, jottei rupia karuttamahan. Kello lähenöö puali kuutta ja jo alakaa kukookki kuittaalla entisehen mallihin ja musiikki senku kovenoo, tai sen kuuloo paremmin kun panin tuulettimen pois päältä, puhalsi jotenki liikaa selekähän ja ajattelin, jotta eioo liika kuuma muutoonkaa, jotta joutaa olla pois päältä. Mutta sitä tuumasin, jotta kuinka ykstoikkoselta tämä nakuttelu mahtaakaa tuntua, toistuu samat jutut päivästä toiseen, vai kuinka? Mutta ei tämä tämän kummempaa oikeen pääse olemahan kaa ja en lähäre mitää erikoosuuksia kattelamahankaa ja kuvaamahan. Tämon tätä arkista olemista ja ei sen kummempaa ja jos se ei kiinnosta niin ei sitte tartte lukiakkaa. Tällä reissulla asiat tapahtuu täs kotona, kattotahan sitte juhulien jäläkeen jos vaikka toviksi mentääs Cha-amiin, mutta se on vielä täysin avoon asia ja riippuu monestaki siihen vaikuttavasta elementistä. mutta niihin sitte aikanaan, nyt mennään näillä kotoosilla. Ja nyt varsinki meen sillä, jotta katton sen Metsolat hollille ja siirryn isoomman ruurun äärehen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti