5.2.2026

torstai tuli alootettavaksi ja koitetahan se ottaa jotenki työnalle. Eioo mitää merkittävää uutisis havaattavis, jotta mennähän sitte sen kummemmin niitä kommentoomatta. Niinku monena aamuna ennenki. Öljyn toimituksesta tuli sentään toimitusvahavistus, jotta saattaa olla päivän aikana toimitus tulos ja hyvä niin. oonki sitä täs jo orotellu tulevaksi ja kameran virittäny hälyyttämähän toiminnasta, mutta eioo mitää kuulunu. Mutta tänään vissisti sitte kumminki tulois j asielä pitääs olla se täyttö tai sen lukko olla avattuna ja niin kaikki valamiina toimituksehen. Tuula käy sitte sen lukittemas, etteri öljyt häivy kenenkää muun käyttöön sillä sellaastaki on kuulemma tapahtunu, jotta säiliööstä on öljyt käyty hakemas. Mutta mulla liikenteestä huolehtii kamerat molemmilla puolilla taloa ja varsinki justiin sillä kohoralla jsota se öljy säiliöön laitetaan. Kerran peliätinki öljyn tuojaa kun mikrofoonin kautta terveesiä huurahrin. Öljymies katteli ympärilleen kunnes sanoon jotta täältä pikkuusen erempää kattelen hänen askareitaan ja siinä jokunen lause sitte vaihrettihin, minä täälä pikkuusen lämpöösemmäs nakuttelemas ja hän sielä letkun varres öljyä säiliöön laskettelemas. Son sama toimittaja joka on jo vuosia meille öljyä tuonu, ainaki samalta firmalta tuli se toimitusvahavistus emailiin.

Ensimmäänen kuva aiva ylenpalttisesta illallisesta jonka Pau eileen tekaasi ja en torellakaa syöny tuyosta kun osasen, oli ruakaa niin runsaasti j akaikkia maistoon ja hyvää oli, oon varsin tykästyny tuohon paistettuun possunsuikaleisiin ja niihin Pau saa uskomattoman hyvän maun ja paistaa ne justiin sopivan rapsakooksi, jotta niitä pistelee aiva poistiehensä. Ja toinen kuva jurvan aurinkoosesta kelistä jota eilen kamerootten kautta sain kattella. Pakkanenki mukavasti asettunu alle kymmenen ja se on jo passeli keli. Sais siinä pysytelläkki vaikka kevääseen asti. https://yle.fi/t/18-287461/fi Olympialaasekki alakaa olemahan pian kohoralla ja saan ruveta niitä kattelemahan, mutta aiva vielä en katsomoa kumminkaa virittele. Kalastajakylästä kuulinki ikäviä uutisia, oli tapahtunu unohrus ja se kv-ajokortti oli jääny keskiseen osaan suamia lipaston laatikkoon ja sen tänne toimittaminen voi olla hiukka haastava toimenpire ja saa olla varma, jotta jos iliman sitä lisenssiä ajeloo on varmasti ratsioota harvase päivä.. ittellä on se kortti ollu vuosia ja vaikka sitä eioo kertaakaa kysytty oon sen joka vuosi kumminki uusinu ja nykki son auton aurinkolipan alle asennettuna orottamas maharollisia tarkistuksia. Seiska /Seven-11) se koittaa kovaa nostaa profiiliaan tuola naamakirian pualella, vireota pukkaa jatkuvasti ja toktokkiki niitä pullollaan ja suamalaasekki niitä samoja juttuja koittaa mainostaa, mutta on jo vuosien tuttuja ne kaikki voileivät sun muut maharolliset joita sieltä tuloo ostettua. Ja onhan se seiska aiva kelevollinen puati, ei siinä mitää ja nyttemmin ne alkoholin myyntirajootuksekki on ainaki paussilla niin väki käy vissihin entistä enemmän niis sitä ostelemas ja vissisti valikoomaki entisestä petraantuu. Enoo oikeen käyny sellaasis seiskoos kattomaskaa jokka sitä myy, kaikki kun ei myy ollenkaa alkoholia, ei ainakaa liikenneasemat ja esimerkiksi se sairaalaa vastapäätä oleva seiska ei myy eres alkoholitonta olutta, niinku varooksi. Tiämmä. Lähiseiskas enoo vielä käynykkää, sieltä ruukasin sitä (tosi maukasta) Kapteeni Morkanin kultaasta rommia ostaa.. pitääski sielä käyrä valikoomia tarkistelemas, nua niinku tiatoosuuren takia. Enoo sen kummemmin käyny lähikaupooskaa, tuohon lähimpään vein tyhjän purkin nollaolutta, jotta josko vaikka tukusta löytääs vastaavaa.. kuulemma muukki panimot ovat alakaneet sitä teherä, jotta pian passaa tänne maallekki moista orotella, kalastajakyläs jo kuulemma ovakki sellaasia havaantoja teheneet. Arska ainaki näytti Changia eileen nautiskelleen KhaoLakin kulumilla.. Täälä alakaa maisema vaalentua ja päivä valiennu melekeen täysin ja rakkauski päässy jo terassille kaffia juomahan. Se vain vielä pysyttelöö tuyos murukaffis vaikka oon sanonu sillekki kaffia tiputtavani, mutta piisaapa mulle pirempään juhulamokat sun muut. KHARISMAa onki seuraava paketti ja son hyvää ruattalaasta pikkuusen tummempaa paahtoa ja oikeenki mun suun makuunen kaffi ja senku suarattaa sopivan vahavana niin kelepaa. Mullekki. Tiämmä. Mitähän sitte? No, eileen tuliki pikkuusen surullisempi tieto, Tipin serkku oli itta päättäny päivänsä ja sielä jo vaimo kävääsiki eileen "vettä suihkuttamas" tämä paikallinen uskonto suhtautuu pikkuusen toisin näihin itte päivänsä päättäneisiin ja tämäki tapaus päätellään jo tänään temppelin krematoorios. Tästä serkusta en sitte oikiastaan enempää kuullukkaa, en sitä oikeen paremmin päässy koskaa tuntemaankaa, mutta onhan se surullista jos joltaki elämänhalu tuollalailla loppuu ja tuollaasehen ratkaasuhun päättyy. Jotta eioo sen kummempia sessioota enää olemaskaa täs tapaukses, kaikki tapahtuu niinku automaattisesti ja suku ei asiaan sen kummemmin reakoikkaa, eioo ainakaa mulle asiasta mitää tiarootettu. Ovat niitä asioota josita ei oikeen halutakkaa puhua. Sain juuri tietooni, jotta serkku oli naispuolinen ja eleli miehensä kans ja jälkeen jäi ainaki pari lasta, mutta ne jo aikuusia ja tämä vainajaki lähempänä viittäkymnmentä. Jotta siinä kaikki mitä asiasta nyt oon tietooni saanu. Tätä son tämä elämä täälä maalla, arkisen karuaki ainaki välillä. No, on tuos pöyrällä kutsu munkkijuhuliin, jotta son pikkuusen iloosaempi tilaisuus ja mukavaki mennä kattelemaan sellaasta juhulaa, nököö tanssilikkojaki.. Mutta nyt tairan sijoottaa itteni soffalle kattomaan aloottamaani sairaalasariaa Netflixistä.