sunnuntai 27. kesäkuuta 2021

Kotimatka

sujuu yllättävänki sujuvasti, ei ollu maharottomia ruuhia, mutta vaarallisia ohituksia kerkes nähärä piisalle asti. Joku se vain on henkiänsä kaupalla, sitä sattuu jatkuvasti ja joka kerta. Reilut kahareksisen tuntia sitä sai ookaalla kaharella pysähryksellä. Niin, ja kerran jätskille just ennen Kokkolaa. Mutta onse kumminki sellaanen ajo, jotta tovi pitää vain ihimetellä. Mutta reissu oli oikeen mukava ja näin nyt paikkoja joista oon vain lukenu, mutta vielä jäi palio näkemättäki. Jotta saattaa olla, jotta uusitahan reissu tuonnempana. Majootus oli kohtuullinen, mutta pikkuusen tarttis päivitystä mökin varustus ja varsinki kalustus. Paikan omistaja jo ikämiehiä, jotta sinällään jo aikamoonen suoritus, jotta tuollaasta paikkaa melekeen ittekseen pyärittää. Mutta tarttis varmaan päivitystä ja apua vaikka markkinointiin, esite vuosikymmenten takaa ja eioo enää olemaskaa niitä palaveluuta joita siinä mainitahan. Eioo veneristeelyä eikä ravintolaa, ravintola ollu kuutisen vuotta tyhjillään ja sitä omistaja meille kovaa yritti markkinoorakki... Mutta matka liika pitkä ja markkinat ei oikeen tunnu oelvan kohorillaan. Päätalo-viikko vissiin ainoa aika, jotta siälä enemmän väkiä käy ja se ei oikeen riitä mihinkää. No, mutta se majootuksesta. Kallioniemi oli oikeen mukava paikka käydä, samoon hautausmaa josta löyrettiin heti Herkon aj Riitun hauta. Muu alue oli käyntikiellos, puita ku oli kaatunu kuinka sattuu. Ja muutoonki myrsky oli runnellu paikkakuntaa melekoosesti ja olipahan surkiaa kattella maisemia matkalla Jokijärvelle, puuta oli kaatunu ja palio ja väki eioo saamas juuri mitää korvauksia vahingoista. Mökkialueellaki oli muutamia puita kaatunu, samoon Kallioniemes ja varsinki sinne menvän tien varrella. Oli tosiaan aikamoonen myräkkä se, jotta jäläkiä koriaavat varmaan viikkoja jos sekää piisaa. Mutta nyssitte lepoa ja huomenna alkakaa taas arki ja arkiset askarehet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti