Lunta katolla...

on aika reippaastikki, mutta onneksi eioo maharottoman märkää ja on alakanu tulla sieltä jo alahakki. Joittenki asiantuntiootten mukahan katto (siis puhutahan omakotitaloosta) kestää melekoosiaki taakkoja ja eioo juurikaa tapahtunu, jotta talojen katot olis taakan alle sortunu. Nyt tosiaan tuo lumi ei ollu maharottoman raskasta, mutta sellaaseksi toki muuttuu nyt kun ollahan plussalla ja pikkuusen saattaa vettäki sarella. Meillä oikiastaan vain tuo takaterassin erusta on sellaanen josta sen lumen oon ruukannu eremmäksi nakella, mutta tänään aamulla tulleen kattolumen kohtalona oli se, jotta se piti kolalla siirtää muualle, eli pikkuusehen matkahan. Mukavasti siinä parisenki tuntia meni ja pari paitaa piti vaihtaa ja syäräkki välis. Toki ensiksi kävin salilla pikkuusen jumppaamas, jotta ranka kestää... Lumiesteet oli yks vaihtoehto, mutta se vain kerryttää sitä lunta katolle ja se ei pääse alaha tulemahan vasta ku sulamalla, jotta en siihen taira kumminkaa taittua vaan jatkan tällä vuasikymmenet kestäneellä tyylillä. Joskus on tosiaan ollu keväitäki, jotta sitä eioo tarttenu teherä, mutta niiton vain muutamia mun muistini mukahan. Jotta taitaa olla vaarallisempaa se katolle meno ja lumien purottelu, minen ainakaa sinne kiipiä kolaamahan. Enkä ketää siihen hommahan palakkaakkaa, jokku on saanu siitä katolle menosta enemmän harmia ku hyätyä. Uskon siihen, jotta katto kuarmansa kestää. Ja olisko tämä talavi nyssitte kumminki poikkeus runsaan lumen määränki suteen? mene ja tiärä, mä toivon, jotta jatkos voitaas taas viättää talavi muualla ja jättää lumihommat aiva muille. Jotta tämä tästä lumihommasta.

ja torstaina istutetut chilit nostaa kovaa päätänsä.