perjantai 24. tammikuuta 2014

Asian aamua

Tuosta ruokapolitiikasta vielä pikkuusen. Onhan se tullu selväksi tässä vuosien varrella, ettei tuo perinteinen suomiruoka enää allekirioottaneen suus oo enää maistunu juuri miltää jonsei siihen oo lisänny purkista lisää makua. Tämä ruaka täälä (ja miksei siäläki täkälääsittäin tehtynä) maistuu toki muultakin ku mausteilta eikä se maku läheskää aina tuu chilistä, son aiva virheellinen käsitys. Maku täälä tuloo ensisijaasesti mainituusta tuoreista aineksista niin lihan ku vihanneksienki suhteen, kyse on ennemminki näitten aineitten keskinäisestä suhteesta jota mä pidän oikeen onnistuneena. Siis esim. lihaa ja kasviksia oikiassa suhteessa ja siihen kohtuullsiesti riisiä niin muuta ei oikeen tarttekkaa. Ainakaa toviin. Kai meidän suomalaisten perisynti on vieläki syärä liikaa kerralla ja syärä liikaa hiilareita, ssim. Perunaa ja leipää. Noita mainittuja täälä ei oikiastaan näykkää. Perunaa toki toreilla jossaki näkyy ja samoin tavarataloissa ja leipä on sitä pullatyyppistä paahtoleipää. Ja sitä ei todellakaa tee mieli. Ei yhtää eikä juuri koskaa. Tottahan sitte joskus ku tuola rantapaikoos käyrähän tuloo syätyä ns. falleruakaaki, mutta paluu normiruakaan tapahtuu välittömästi ku se ei maistu. Ei vaikka kuinka söis hyvän pippuripihivin tai jonki leikkeen. Tähän on tultu ja tällä mennään. Näistä mainituusta syistä johtuenki oon koittanu huolehtia, että sileeä piisaa aina jotaki ruokaan lisättävää jolla saa sen maistumaan tai sitte vaihtoehtoosesti saa ikävää karkootettua silloon ku se isköö. Ja taitaa hospitaalin monella osastollaki olevan mun sinne jättämä purkillinen aitoa thaimaalaasta chiliä jolla saa sairaalaruaanki maistumahan eres kohtuulliselta. Eikä täälä maalla noin yleensä kovin maustettua ruakaa syäräkkää, ei ainakaa vanhemmat ihimiset. Meilläki vanhemmille teherään ruaka ensiksi ja sitte sitä maustetaan enemmän muille. Mä kuulun toistaaseksi viä niihin muihin, jottei kenenkää tartte sitä tuumaalla. Ja sitte kello jo lähentelööki kuutta ja ilta pimenöö. Sattu taas mukavasti ku saatiin tuas viiren kantturoos iltaeine syätyä ja meinasin jotta pikkuusen ruatoa oikaasen niin pihahan tuliki taas kerran viarahia joita piti sitte mennä tervehtimähän horviksi. viaraat oli tiätysti tullu juamisien kera, mutta tälläkertaa kiältäyryyn katekoorisesti kaikesta juaminkiista veroten vasta parantuneeseen lunssaan. Näin vältyyn tuntikausien oluenjuannilta ja ruaan syänniltä. Oon muutoonki tuan ruaan suhteen päättäny jotten väliaikoona juurikaa einehri, muutoon solis jatkuvaa syämistä ja sitei mun heikot jalaat kestä vaikka vatta kestääski. No, nämä viaraat viäläki tuala istuu, toki niille Tipin velii pitää seuraa ja pystyy palio paremmin sen tekemähänki. Mä rupesin kattelemaan RAIDia ties monennenko kerran, aina vain son yhtä hyvä. Voin mainita, jotta varsinaaseksi ruaaksi meilloli maksaa vihanneksilla ja kevyesti pasitettua kalamakkaraa ja toki riisiä. Sitte tuos juominkipöyräs oli Laap-moota ja son sellaasta mausteesta possusysteemiä, niin maustettua jotta vaatiiki juomista seurakseensa. Ei saaneet musta seuramiestä vaikka kuinka yrittivät. Pysyttelin kotimaisen huippuviihteen paris ja jatkoon kiriallisuurella. erelleen kohtuullisen viiliä yö, meinaan niinku sään puolesta. Muutoon täälei juurikaa jääkautta vietetä. Hitaastihan se lämpötila nousoo, mutta havaatti sen ehtoolla ku maate mentihin niin kummallaki kävi miäles jotta pitääskö panna eres tuuletin päälle. No, jätettiin tuuletin päälle panematta ja eipä sitolisi juuri tarvittukaa. Aurinkoosta keliä se taas teköö ja ei piliven hattaraa taivaallä näy, parasta on se ettei tuule juuri ollenkaa ja se sen lämpötilan nostattaa. Eileen telekkarista sain senverran infoa jotta kovaa on kylymä muuallaki ku kuningashuone jakaa peitteitä ihimisille varsinki pohojooses. Ja siälähän saattaa joskus mennä lähelle nollaa, lunta enoo siä kuullu olleen muttei se suinkaa mikää maharottomuus oo. Sehän tuala pohojooses tuloo etehen ku eioo sitä minkääsorttista lämmitystä. Ja ihimsillä ei välttämättä kovin hyvää varustusta kylymälle. Oikeen pikkuusen naurattiki tuas aamupuolsesta ku peitonalla kääntyylin, jottei passaa olla kovaa häjyys väliis pualisonsa kans jos on vain yks peitto. Asiss sen tarkemmin kuvaamatta voin toreta meirän tarkenevan oikeenki hyvin. Oikeen piti tarkistaa jotton tosiaanki periantai. Nämä päivät ku menee niinku omasta erestänsä, kaikki jokseenki samammoosina. Ei täälä sinällään mitää mainittavaa tapahru, ei ainakaa sellaasta mistä kehtaas toimittaa. Lähäretähän tästä kattelemaan maissivilielyksiä ja sitte kattellaan mitä ja kuinka jatketahan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti