maalla

oleminen näyttää olevan turvallisn olotila täs nykytilantees. Aamusella katteltiin uutisia isoolta kirjolta ja kovaa näytti olevan ihimisä kerääntyny luvatuulle paikoolle. Hyvin suurlähetystö tierottaa asioosta vasepuukin sivuullansa. justihin mainitut paikat aiva tupaten täynnä ihimisiä. MBK ja Pratunam näytti ainaki olevan aiva tukos ja uskoosin monen muunki paikan oelvan samoon. Ja johan siitä mainittinki jotta jo eileen ku tänne maalle lähärettihin niin oli valtion rakennuksia vuorattu aika riskiillä natolangoolla. Ja kuulemma armeijaa on tulos/menos kovaa kyytiä kirkolle… Jotton kovaa paree pysytellä täälä maalla aiva hissukseen. Josko sitte ens kuun puolella hilippaastaas vaikka Pattijoelle tapaamahan yhtä naamatuttua… sellaasta tuas vaimon kans aarnoottihin jotta siälä voitaas sellaanen vajaa viikko viettääkki. Voitaas mennä naamatutun kans samat kuviot ku jokunen vuosi sitte. Eli rannalla supaa repimäs kellon tarkkuurella, saunaa ja siihen liittyviä toimenpiteitä. Siis miesten saunaa! Sonki sellaanen sauna jottei siäloo naisia ku respas jos siinäkää. Muistankohan mä ny oikiaa paikkaa? Kello lähentelöö kahta ja täs mä istun uuren kaupan erustalla, juan ensimmäästä (ja sitton tosi) olutta tälleppäivää ja ihimettelen maailman menoa. Aurinko paistaa niin kirkkasti jottei meinaa näytöstä mitää nähäräkkää, jotta äläkää ihimetelkö normaalia enempiä kiriootusvirheetä. Tuo isoon kirkon tilanne vaikuttaa tännekki, mutta jokseenki positiivisesti. Bangkokis asuvat ovat tulleet joukolla maalle ja orottelevat tilanteen rauhoottumista kotiseuruullansa. Se näkyy ku äsköön oltihin lähikaupunkis (Samchuk) asioolla ja sen vanhalla torilla. Maanantai ja ihimisä ku helluntaiepistoolas… Mitähän viä? Eilinen ehtoo meni ku siivillä ja väsyki tuli aivaku yllättäen ja oli vain psitettävä ittensä vaaterihin. Kävi melekeen ku isävainaalle, jottoli hyvä saara jalaat sänkyhyn ennenku uni tuli. Ja aamulla oltihin jo seiskan mais ylähäällä ja vaimo alootti senpäivääsen tohoottamisen siivouksien ja pyykinpesujen kans… Hyväku sain sille kaffit juatettua ku oli muka niin kiirusta, niin kiirusta. Ja mä vain viiliästi istuun kaffitellen ja ristikoota teheren. lomalla ku kerran oon. Vaimo lupas jotta saan jokusen päivää laiskotella, sitte lupas ruveta käskyttämähän. Aiva jännittää mitähän tehtäviä meinaa mulle sälyttää. No, senki näyttää aika.Jotta tairan ottaa sen toisen ja hipsiä kotioppäin jatkamahan vaikka kesken jääneen elokuvan kattomista. Jonsei muuta tuu mielehen.