maanantai 26. heinäkuuta 2021

maanantai

menny aikalailla suunnitelmien mukaan, mustikan toimituksia kirkolle ja sitte pikkuusen järjesteltiin loppuviikon ohojelmaa ja se sai aikaan sen, jotta kävääsin Vaasan hankinnoolla oikeen pikaasesti. Torstaina Tupenkyläs järiestetähän lastejuhulat ja teherään Tuulan kans kimpas sinne rinkuloota ja mennähän muutenki hommiin sinne juhuliin. Ja siksi pitää popiat teherä torstaina aamulla ja siihen tarvittihin tavaraa jota hakaasin Vaasasta. Popiakki tehtihin jo hyvis aijoos, jotta hyvin jäi aikaa käväästä. Tipi putsannu mustikoota koko päivän. On niitten kans hommaa, jottei kenenkää tartte karehtia niistä saatuja tuloja. Kovas on ne rahat, sen voin sanoa. Ja senki voin sanoa, jotta mustikan hinnan kyseenalaistajat saattaa saara aikaan sen, jotten myy niille mitää, kehootan korkeintaan menemähän itte mettähän. Kukaa eiookkaa oikeen selekiästi keherannu tingata, korkeintaan vitsillä... Eileen vein 4 settiä Kurikkaan ja niin oli rahat valamiina eikä puhettakaa tinkaamisesta. Nyt kun satokausi on mitä on, olis varsin kohtuullista jos tuon setin hinta olis kymppiä korkiee, mutta olokohot nyt nuan. Ja toisaalta, satoki on keskimääräästä huonompi ja mustikoota pitää kattella kostiammilta paikoolta ja se lisää homman vaikeutta melekoosesti. Mutta näillä mennähän ja kunniootan ahkeraa vaimoa taas entistä enemmän, hän jaksaa mettäs ahertaa, vaikka välillä selekäänki ottaa ja ötökkää piisaa monehen sorttihin ja paukurooltakaa ei voi välttyä. Mutta se siitä ja sen vaikeuresta. Puolukka on pikkuusen helepompi, vaikka silloon on ne saatanan hirvikärpäset riasana... mutta ku menöö aikaasin aamulla, on viälä kylymä ja eivät oo niinkää ärhäkkänä. Mutta se aika on vielä tuonnempana. Ennen sitä passaas orotella vaikka sateita, jotta saataas eres pikkuusen sieniä, vaikka rouskuja ja muita suolattavia lajikkeita. Vielä on parisen litran purkkia suolas, ja niitä ei passaa tuhulatakkaa, ku ei yhtää tiärä sadon kohtalosta. Suppilovahveroitten aika on sitte myähemmin, mutta vettä neki tarttoo. Joskus oon keränny suppiksia joulukuuski, mutta toivotahan jotta jo lokakuun lopus olis eres jonkummoonen sato olemas. Meiltä alakaa kuivatut loppumahanki, Tuulalta saatihin pikkuusen apuja ku omat lopahti jokunen viikko sitte. Ja vaikka niitä oli kuinka palio... viime syksynä ei palioa tullu, mutta jokunen litra saatiin kuivattua. Erellisvuatiset käytettiin ensiksi, mutta nyt tosiaan kaikki on käytetty. Ja se sitte sienistä ja säästä. Thaimaan epiremia senku syvenöö ja pahenoo, jotta on hyvin torennäkösötä, jotta viätetähän toinen talavi täälä sohojolas. Se jo pikkuusen vaivaa, mutta eihän sille mitää mahara. Thaimaas on kaikki provinssit (läänit) suliettuna ja samoon kaupungikki jois lisäksi liikkumiskiallot voimmas, ainaki öisin. Enoo itte ollu puheis kenenkää kans, mutta vaimo puhuu lähes päivittäin perheen kans ja se tieto on sitä oikiaa. Hallitus tiaroottaa mitä sattuu ja se ei välttämättä oo aina aiva totta tai eres toren mukaasta. Suomeski epiremia senki yltyy ja vissihinki neliäs aalto jo menos, jotta ei hurraata huurella tääläkää. Jaku justihin olivat höllentämäs rajootuksia, saattaa tulla kiristämisen aika uurestaan. Voi ristus, jotten paremmin sano. Mutta se siitäki sitte. Mitäs sitte? Eipä täs tämän kummempaa, huomenna taas ansiohon Teuvalle ja siitä se toimintaviikko alakaa, toivottavasti ei satu mitää ihimeellistä ja saarahan teherä täys viikko. Nyt sitte jotaki muuta ja pian levolle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti