Ihana

Ellu (Eila oikiasti) kävi hakaasemas mustikat ja omenat jokka olin rakkaurella hänelle keränny.

Ellu ruakkii peuroja ja sitte koittaa niitä talavella saara ammuttua, vissihin saaki ku toi pakasteesta lihoja... Mukava oli jutustella, vaikeitaki asioita, mutta niitäki elämähän ruukaa mahtua. Tekaasin kalakeiton lisukkeeksi sämpylöötä, oli jääny pikkuusen porkkanaraastetta ja eihän sitä voinu roskiin laittaa, varsinki ku jauhoja oli kaapis ja kuivahiivaa on aina. Sitä pitääki muistaa ostaa huomenna lisää, samoon jauhoja. Sämpyläjauhoja tai ainaki vastaavaa. Ja hyvää oli kalakeitto, löysin uuren kerman, sellaasen johona pikkuusen chilin makua ja oliki oikeen passeli keittoon. Sei oli kala ja seki maistuu oikeen passelilta. Ja sitä syärähän sitte huomennaki ja veikkaan tuon mustikanputsaajan sitä syövän vielä illemmallaki. Tein sitä siksiki reilusti, jotta kestää syärä vaikka kuinka. Huomenna sitte Vaasan hankinnat ja samalla viärähän mustikkaaki, sitte tietysti normaalit askarehet, niinku joka viikko. Tiistaina kattotahan sitte, jotta kuinka Teuvalla menöö, jos ei mee paremmin, on seurauksena ainaki viikon tai kaharen paussi. Ei sinne noilla myynneillä mitä viime viikolla oli kannata ajella. Voi vaikka mennä mustikkamettähän Tipin seuraksi. Mutta kattotahan sitä sitte kun on sen aika, nyt vaikka pikkuusen telekkaria ja sitte aikaasin levolle.