jurva

meinas olla ensiksi kovaaki hiliaanen, mutta paransi sitte niinku se muinaanen sika juaksuaan... ja aikaansaatiin varsin kelevollinen tulos. Ja sitte kipinkapin kotio ja asiaankuuluvien askareitten jäläkeen palakinnot. Tiätysti saunaki kuuluu normaalihin kuvioohin. ruakana Tipin tekmä SomTam ja mun uunis suurella vaivalla paistamat hotwinksit ja makkarat. Makkara oli tälläkertaa uutuus ja oli broileria.... no, ei päässy jatkohon. Oli aika kuivaa ja mautontaki. Ja nyssitte pikkuusen olutta tasaannuttamahan nestehiä. Miinuksilla mentihin koko päivä ja kovaa saaki yrittää, jotta pääsöö tasapainohon. Niin ainaki kuvittelisin. Tänään taas kovaaki tuumasin tuota maskiasiaa, urheelukilipaaluuski (Tokioski) kovaa muka yrittävät niitä pitää, mutta pelaavat niitten kans kuinka sattuu. Ei se mitää suajaa, jos se eioo nenän ja suun päällä. Ja silimäthän siinä jää paliaaksi, jotta siinä se taitaaki olla koko maskin toiumimattomuus. Mun miälestä son enemmänki niinku kosmeettinen juttu, mutta jokahinen saa olla omaa miältänsä. Ja minkä tautisen takia urheelioolle annetahan suarituksen jäläkeen vesipullo ja maski? Aiva niinku ne oli sjoko tartuttajia tai sitte jokseenki suures vaaras. Samoon toimittajat, miksei ne käytä etääsyyksiä riittävästi? Jokku maski naamas ja jokku ei. Jotta sellaasta tuumasin tänään joutoaikoona, olikohan niitä liikaa? No, oli tai ei. Näin kumminki päivä meni ja ny ollahan melekeen illas ja kello lähentelöö jo seittemää. Ja tairan viälä pikkuusen tasapainottaa nesteitä. Niinku varooksi.