sunnuntai

menny kutakuinki siivous ja muuttohommis, vietiin autollinen tavaraa ja sitte siivottiin. Tuomas oli hommis ja hommahan tapahtuu silloon! Tuomas keräs puronneet omenat kaikki ja sitte ajeli nurtsin ja viimesenpäälle hienosti. Oliki vasta toinen tai kolomas kerta tällä sesonkilla ku homman teköö joku muu ku mä. Tietysti pirettihin asiaankuuluvat tauota ja syätihinki pikkuusen, tosin evästyyppistä vain, mutta kumminki. Sitte siivottiin tai järjesteltiin varastoa ja siinäki hommassa edettiin oikeen mukavasti. Tavarat alakaa löytää paikkojaan, tilaa on riittämiin ja ennemminki on kyse niitten sijoottelusta.

Karjalasta isän perheen mukana kulukeutunu ja Sanni-Momman käyttämä rukki pääsi ansaitsemalleen paikalle ja siinä pysyy. Sohvat erelleen lämmittää mieltä ja sopii niinku sialle ottatukka... tai ainaki melekeen. Sitte kyyttäsin Tuomaksen kotio ja kävin matkalla Maalahdesta sinne osootetun postin. Samalla ostin pikkuusen einettä (Kivikylän täytettyjä lihapullia) ja justiin tekaasin Tipin eileen noukkimista kannarelleistä soosin joka tuos muhiskelee pikkuhiliaa. Sen kans sitte niitä lihapullia ja itetenki riisiä. Perunaahan meillä ei juurikaa käytetä, riisi on se ykkösruaka.

Maalaharen Stencos on erittäin hyvä olutvalikooma ja sieltä nappasin tuon Eaglen ja onhan hyvä tuote. Yks pullo vain näin pyhäehtoona, mutta lantrattuna tuolla suasikkioluella. Nyt pian on riisi keitetty ja päästään einehtimähän. Vielä kumminki pitää kehua tuota Tuomasta, on ilo kattoa ku poijalla hommat tapahtuu ja ei tartte turhaa sanoa. Isänsä poika, niinku eileen jo tuos naapuris (vävyllähän on kesäpaikka tuos meirän takapihan vieres) kehuunki. Ja poika pystyy kaikkiin hommiin mitä etehen tuloo, niin vaunulla ku muutoonki. Jotta kovaa saa olla tyytyväänen jäläkikasvuhun, on tytär miehineen kasvattanu kunnon poijan! Toki oon ollu ittekki mukana kaikenaikaa, silloon ku poikuli oli pieni, oli hän melekeen joka viikko mulla yökyläs, vapaata ku oli aina sopivasti. Muttei kehuta liikaa, jottei mee ylypiäksi... Nyt pian ruakaa, näläkäki meinaa jo olla, ei meikäläänen taharo päriätä pelekällä voileivällä...