huomenta

niinku mierän kammaris tääläki ruukatahan herätes sanua. Muutoon täälei kukaa juuri mitää toisilleen aamuusin sen kummemmin ku ehtoosinkaa sano. Tuloo miälehen ne Kalle Päätalon kiriat johona "ei turhia hempeelty" mihinää toivotuksis ja vastaavis. Eikä täälä sen kummemmin eroteskaa toivotella hyvää matkaa tai vastaavaa, moon ittekki vähä niinku minimaalisten jäähyväästen kannalla. Siinei auta jäärä kauaiksiaikaa nyyhkimähän ku lähärölle ei mitää voi. Son paree vain pikkuusen kinnata ja sitte pois. Alakuhun noli haikeita ne lentokenttäjäähyvääset, muttei enää. Ja varsinki viikonpäästä tiätää, jottei oo ku reilu kuukausi niin rakkauren saa hakia suamenpään kentältä. Ja ei aiva heti tartte sinne viärä. Ny tuli syätyä reissun viimeenen puuro-aamiaanen, voit loppuu ja leipävärkikki niin vähis ja ei oikeen enää viitti lisääkää hankkia. Jotta on tyyryttävä vaimon aamiaasihin. Pianhan sitä saaki sitte taas verellä puuroa mustikoolla. Seki on alakanu miälehen tulla… siihen päälle pikkuusen maustamatonta jukurttia ja eiku ääntä kohori. Mustikka on täälä meleko tuntematoon maria niinku moni muuki, korkeentaan jostaki kalliista luantaastuatekaupasta voi tuurilla löytää mustikkamursketta. Mutten oo eres kattellu, tääläku vatta toimii normaalia paremmin. Se siitä. Nyt jotaki tekemistä ennen yhyreksää, sitte reilu tunti äänikiriaa kiikkustualis ja loput arvaattaki...