piti paikkansa

jotta ruaka oli erelleen hyvää kyseeses paikas ja sitoli aiva liikaaki, piisas kotiokki ottaa ja ravintolan väki laittoo ne poksiihin ja pussiihin. Saatihin kotio jääneille tuara hyvää ruakaa. Soli nyssitte se viimeenen illallinen, huamenna vain arkisesti kotona normiruakia. Ja huamenna muutoonkaa mitää erikoosta, pakkaamista ja lepäälyä. Niinku aina. Sitä lepäälyä. Onhan tämä taas ollu, reilut kaks kuukautta vailla mitää velevollisuuksia ja on saanu huilata ja käyttää aikaansa aiva kuinka itte tykkää. Ainaki melekeen. Tällä sitä taas jaksaaki. Mutta ny suihkuhun ja pian vaateriki kuttuu.