keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Wanglukin aamu

auennun aikaasempian laisena. Nyt oli pikkuusen toisemoonen järiestys, osaan mäki rutiinia muuttaa tai rikkoa. Ny söin itte tekemäni aamupalan, kattoon elokuvan loppuhun ja otin sitä reevitamiinia sitte sen tunnin. Sitte suihku, parranajo ja tulin vaihteeksi tähän kaupalle nakuttelemaan. Vaikkei täs tuuletinta ookkaa, niin Leo houkutteli tänne… Niin vetääsi suun kuivaksi tunnin istunto joootei se vesimäärä sitä tyyryttäny… Maksaaki tua purkki peräti 0.91€ nykyysen kurssin mukahan. Aamulla tarkistin muun asian yhteyres. Ja hauska täs kaupalla on kattella kuinka väki hakoo tasaasesti tuota paikallista ponua, KhaoLao:a. Niin naiset ku miähekki, jokku pikkuuses pullos ja jokku omahan astiahan. Son niinku irtomyynnis, samoon ku tupakikki. Tip lähti Lekin (se mun lempiflikka) kans treffaamaan kaveriansa ja vastasyntynyttä tytärtä. Oli syntyny parikiloosena ja Tip vei jotaki vitamiinijuttua jota eileen tuolta Suphanista ostettihin. Mun ensimmäänen lapsenlapsi syntyy vähä päälle parikiloosena ja on ny oikeen riuska koululaanen, jotta kyllä tuastaki kasvaa terve kakara. Ku kerran kaikki perusasiat on kunnos. Tuli tuasta puurosta ja leivistä niin täytehen, ku vahingos pistin kolome leipää paahtimeen ja en viittiny roskiinkaa heittää vaan pistelin suihini. Päriää kauan aikaa. Kauppiaspariskunta katteloo jotta mitä kummaa nakuttelen, mutta ovat kyllä nähäneet tuas terassilla mun koneen kans otelleen. Tip on kyllä kertonu jotta kylän touhuustaki kirioottelen, mutta lukiat on kaikki kaukana ja tuskin tuntevat ihimisiä ja ku emmäkää kaikkien nimiä muista. Tuas vastapäätä väki teköö yhteestyänä jonkusorttisia kukkasysteemiä, non vissihin niitä joita ostetahan autohon hyvää onnia tuattamahan. Ja niitä kaupatahan parillakympillä, jotta ei nua tekiät saa kymppiäkää yhyrestä kukkasysteemistä. Mutta kuluupahan tuas aika ja näyttää niillä oelvan siinä juamistaki, jotta juttu luistaa. Ja kovalla äänellä. Joskus aluuksi erehryyn luulemahan, jotta ovat riiroos kunnes selevis jotta son paikallinen tapa puhua korkialta ja kovaa. Ja toisaalta, vaimo moittii mua jos joskus innostun ääntäni korottamahan. Jotta muka vain paikalliset saa puhua kovaa. korkialtahan ne puhuu muutoonki, kiäli ku on sellaanen jotta sanomalla sama asia korkialta tai matalalta merkittööki aiva eri asiaa. Son vähä niinku laulamista tämä näitten puhuminen. Kauppias jo murehtii, jotta tarttenko lisää juamista… Pitää vissihin tuhertamisena jos isoo miäs juaa purkista… Pitääs vissihin ryystää isoosta pullosta ja panna jäitä sekahan. Son täälä muutoon vakio, jotta jos juarahan isoosta pulloosta ja lasiista jotta laitetahan jäitä. Muutoon olut lämpenöö liikaa. Saattaa jostaki kuulostaa kummalliselta, muttei se täälä oo yhtää kummallista. Enemmänki normaalia. Ja muutoonki aina on jäitä, juatihin sitte mitä tahansa. Limukkaki pannahan useen muavipussihin joka täynnä jäämurskaa. Samoon täälon hyvää se jääkaffi joka kans pannahan muavipussihin jäitten sekahan. Mutta emmä sitä ruukaa juurikaa ostaa, maistelen pikkuusen vaimolta ku ei se koskaa kaikkia jaksa juara. Jääpisnes onki täälä aika hyvä vaikkei ne palioa maksakkaa, isoon kassillisen saa kympillä ja sitä myyrähän jokaases nurkkakaupas. Täski. Ja useen kauppiaalla on siä jääastias olutta kylymäs, jotta son sitte tosi kylymää ku ne siältä nostetahan. Mutta silti pannahan lasihin jäitä. Laimentaahan se juamaa pikkuusen ja se eioo ollenkaa huano asia se. Varsinkaa silloon ku juarahan vahavempia juamia. Ny vasta tuntuu nesteet tasoottuvan ku on toinen purkki tyänalla. Tip ja Lek tuli kans tähän kaupalla ja mulle tuatihin oikeen hyvää riisikeittoa. Sonki mitä oivallisin lounas tällääses kelis. Sopivasti sualaa ja makua aiva piisalle asti. Loistavaa ruakaa, niinku kaikki täälä. Tai oikiastaan ne hyänteeset ja toukat oon jättäny maistamisen jäläkehen, vaikkei ne pahalta maistunukkaa. Mutta niitä piäniä sammakoota eioo ollukkaa tälläkertaa ollenkaa, ne maistuu aiva joltaki sualamuikuulta ja sopii oikeen hyvin juamisien kans naposteltaviksi. Isoommat sammakokki oon jättäny muille, niistä teherähän salaattia ja toki ne keitetähän ensiksi ja sitte viä paistetahan. Sualaasta seki on, muttei kuulu mun herkkuuhin. Samoon ei kuulu rotta joka kasvaa riisipellos. Ei tunkiorotta jokon aiva eri laatua. riisirotta nylietähän ja sitte rillatahan niinku halsteris. Maistuu kanalta, mutta siinon niin palio piäniä luita jotton hankala syärä. Väki tykkää niistä, mutta kovaa son kahtaallinen asia. Jos niiton palio son häjy riisille, mutta jonsei niitoo yhtää niin ihimiset ei tykkää ku eivät saa syäräksensä… Ei koskaa kohorallansa. Päivä lähenee pualista ja lämpö senku nousoo, mutta täs viä ollahan kumminki varios ja saatan tästä pian siirtyä huaneeseen viilennykselle. Tip lähtee mopolla Samchukiin asioolle ja Lek uhkas lähtiä sen kans, jotten viitti lähtiä ollenkaa. Ja enoo ollenkaa autoolutuulella vaikka auto pihas joutavana onki. Lankoomiäs lähti jokuaika sitte musiikkihommiin ja vaimonsa lähtöö vissihin ehtoommalla tanssimaan. Mollahan sitte taloonvahtina, sopii mulle ainaki oikeen hyvin. Tip teköö hyvät eineet ja toimitellahan siinä terassilla asioota. Pitää suunnitella se huhtikuun lopun aikataulukki, jotta kuinka palio ennen vappua rouva kotio saapuus. Asioota pitää asetella kohorillensa ja hualehtia tännejäävistä asioosta jotta tulevat asianmukaasesti hoirettua. Jos tänne seuraavan kerran tullahan tammi-helemikuus kuukaureksi käymähän niin on monta asiaa hualehrittavana. Lankoo on kumminki kohtuullisen luatettava kaveri, vaikka laiskansutjakka onki. Mutta pitää toinen velii laittaa pitämään pihamaata jonkimmooses kunnos. Muista ei sitte juuri mihinkää ookkaa, Paulla menöö aika kakarootten kans ja Peu touhaa enimmäkseen likkakaverinsa kans. Jotta järiesteltävää piisaa, mutta neki asiat hoituu ku pannahan hoitumahan. Suamesta käsin on pikkuusen vaikiampi asioota hoirella. Nony Tip lähtöö sinne Samchukiin mopoolemahan, tankki käytihin Peun toimesta täyttämäs. Kypäriä ei kummallakaa tai kellää. Peu lähtiki kuskiksi. Vähä son arvelluttavaa tua kypärättömyys ja siksiki täälä kualoo niin palio justihin moottoripyärillä liikkuvia. Oliko niitä melekeen 20000 vuares? Eisoo mikää ihime ku ajellahan kuinka sattuu ja juuri kellää eioo kypärää. Minen eres tiätä mihinä mun kypärä on, enoo ainakaa sattunu sitä näkemähän. Ja enoo palio kyllä ajellukkaa, kuppaki ku tuli tähän aiva portin viärehen. Mutta sinne nua lähtivät ja mä tästä pian huaneesehen kattomahan sen viimeesen Jounilta laihnaamani elokuvan ja josko samalla ottaas vaikka piänet päikkärikki… Alakaa pian olemahan jo niirenki aika.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti