Odd´s story

jatkuu. Nyt justihin täs iltapäivän kuumimmilla hetkillä sai jonkimmoosen deliriumin tai vastaavan. Saattoo olla, jottoli syäny ylimäärääsiä lääkkeitäki ja sitte helevetimmoosen kalakatuksen jäläkehen veliekset lähti sitä köijäämähän jonnekki. Ei mua tarvittu siinä, vaikka olisin sen yksinki nakannu pikapin lavalle. Saivat kumminki kävelemähän ja itte nousi autohin, muttei lavalle. Jaa, soliki syäny jotaki riisipellolle tarkootettuja lääkkehiä. Ensiavuksi annettihin kananmunaa, muttei suastunu sitä ottamahankaa. Jotta saattoo hyvinki olla miehen viimeenen poistuminen tältä tontilta. Tai mistä tuan tiätää. Mutta täytyy sanoa, jotta helevetimmoonen kalapaliikki alakoo, kaikki huutaa yhteen äänehen ja kukaa ei tee juuri mitää. Kakarat mä komensin heti pois siältä toiminnan keskusksesta ja tulin samalla ittekki pois. Mitä mulla siä tehtääsihin? Nämon jotenki jäsentenväliset ja mullei oo osallistumisoikeutta tai lisenssiä. Molisinki ylivoimmaanen moneski suhtees. Niin voimmas ku tekniikaski. Mutta näytti tua sujuvan nuanki. Odd viätihin kuulemma sairaalahan huuhteluhun, jotta saisivat myrkyt pois ropasta. Ku eioo varmaa kuinka palio ja mitä son syäny. Turha viisastella, mutta olis pitäny pitää tuallaaset lääkkeet aiva muualla kuon tuallaanen misä tontilla. No, ny kumminki tilanne rauhoottuu ja akat enää kalakattaa keskenään. Selevä suisitaalinen tapaus ja ei siitä sen kummemmaksi tuu. Mutta ku eioo psykiatrisia hoitopaikkoja lähelläkää, jotta nähtäväksi jää palajaako taas tontille vai köytetähänkö sängynlaitoohin. Niinku näin siälä jollekki teheryn. Oli tarkootus mennä ehtoommalla syämähän Mukataata, mutta kattotahan kuinka homma etenöö ja toimitahan sen vaatimalla tavalla. Mutta täs taas yks osootus paikallisesta terveyrenhuallosta tai huallosta yleensäkki. Vissihinki sinne sairaalahan sitte yks velimiäs jää, jos potilas on sinne jääräkseen. Ihimettelen tosi lujaa jos Odd tontille tänään ilimestyy. Vanhempi osa naisväestä rauhoottuu ja tariosinki niille olutta, ottivat ilolla vastahan. Hermot pikkuusen saa huajennusta ja jo rupes piäntä nauruaki irtoamahan. Nämon mukavia nämä varttuneemmat naiset, non nähäny elämää pikkuusen pirempähän vaikkeivät oo kovin kauas kyliltä koskaa lähteneekkää. Elämä opettaa ja sitte se lopettaa. Näin se menöö. Jotta välillä pikkuusen ramatiikkaa ja jännistystäki. Niinku saippuasarioos. onneksi tua lankomiäs ei keriinny vetääsemähän ku pualiskan olutta, jotta kykeni ookaamahanki aiva hyvin. Tottahan mäki olisin pystyny ookaamahan, mutten viitti noihin hommiin sekaantua ku se osallistuminen jää sitte kovaa vajaaksi ku ei mitää pysty kellekkää toimittamahan. Ja vaimolla ei tuallaasis reissuus oo mitää jakoa, niinku ei muillakaa naisilla. Jotta kattotahan kuinka homma etenöö. Mukataa ny kumminki jää, syärähän kotona mitä kiinni saarahan ja jonsei muuta niin keitän isoon puuron… Onhan täs viä täys viikko aikaa käyrä mukataakki syämäs, nämä tällääset on jokseenki tärkiämpiä asioota. Kellon olles viis päätän täältä tähän ja kaaran lisää olutta.