keskiviikko 13. helmikuuta 2019

eileen

iltapäivän puali meniki oikeen mukavasti, käytiin kaverin kans syämäs Centernin kuponkiruakalas erullisia ja varsin maistuviaki ruakia, mutta palataan niihin sitte myähemmin. Ko. ostoshelevetin ruakaosastoki oli melekoonen kokemus, valinnanvaraa oli enemmän ku keskitason Prismas ja osin reilusti enemmänki. Olutosastoki pullisteli erikoosuuksista, toki kaikki maharolliset ulukolaaset oluet erustettuna. Mutta ei ollu suamalaasia... eivät vissihin täälä juuri niitä arvosta, ainakaa vielä. Ja sekä liha- että makkarapuali aiva loistavia, mitää ei taatusti jää puuttumaan. Pakastealtaista sitte erikoosuuksia, joista kaikista en tiänny mitää. Jotta oli taas ihimeteltävää ja kuvattavaa. Jotta kattokaa niitä vireoota. Siitä sitte ruakaalun jäläkeen suunnistettiin Pattayan Nightmarkettiin kattelemaan mulle paitaa... ja löytyyhän niitä sieltä, oikeeta kokoaki peräti. Samasta paikasta otin sortsikki ku oli niin halapaa... Sitte sattuuki matkan varrelle ICU-paari ja sehän on jo kuuluusa täälä Lonkeron tiimooltaki. Paikan omistaja tuaa lonkeroa konttikaupalla maahan ja jakelee sitä ympäriinsä. Siinä sitte hörpittiiä tätä JÄÄKYLYMÄÄ lonkeroa ja jututettiin paarilikkoja. Varsin ronskipuheisia likkoja olivakki. Tai osa ei oikiastaan mitää likkoja, kokeneempaa kaartia olivat. Suomia osasivat karkeimpien kirosanojen verran, mutta niillähän sitä jo päriääki ainaki paarihommis. Siitä sitte oliki tarpeen vetäytyä kotvaksi hotellille levolle ja tarkootuksena, jotta jatketaan turneeta myähemmin. Mutta sitte kävi niin, jotta levon jäläkeen iski pahoonvointi, Tipi lähti hakemaan ittelleen ruakaa ja mulle ENOa, niin heti hänen lähärettyä pitiki ottaa ja oksentaa meleko reippaasti. Kertatyhyjennys piisas ja tuumasin, jotta aiheuttajana saattoo hyvinki olla se ensimmääseksi syäty osteripaistos. Vaikka kaveri ei mitää oireita saanukkaa niin silti se saattoo olla niin. Mutta niinku on tullu mainittua, tuallaasen saa mistä tahansa. Onneksi ei pahemmin tarttenu tyhyjentää ja nyt istun täs kulumakuppilas justiin kevyen aamupalan syäneenä. Juamana oli kuppi teetä, joka laillansa kans vattaa asettaa parempaan kuasiin. Niin, jäläkimmääseksi eineeksi söin sitte maustettua ankkaa riisillä, soli ainaki hyvin kypsennettyä, niinku oli toki se osterisettiki. Osterisetti tuliki sellaasella kuumalla valurautaasella lautasella, jotta aiva tirisi ku alootti syämisen. Jotta ypsää piti olla molempien ruakien, jotta se ei asiaa selevennä. Mutta nyt tilanne vaikuttaa melekoosen tasapainooselta ja yän nukuun oikeen hyvinki, alootin levon jo ennen yhyreksää ja en montaa kertaa herännykkää yän aikana. Huoneen lämpötila oli oikeen passeli ja peiton alla oli mukava nukuksia. Toki unet oli jokseenki sekvaia, mutten niistä enempää muistakkaa. Mutta tilanne vaikutti uniinki, eioo ihimekkää. Son meinaan tua oksentaminen mulle harvinaasta, tällä reissulla jo toinen kerta ja molemmilla kerroolla kysees nimenomaan osterit. Jotta olisko aika jättää ne valikoomasta pois? saattaa hyvinki olla niin. Jaa, jotta onko suunnitelmia tälle päivää? Ei oikiastaan, kunhan tämän vattan tilanteen saan seleville. Raimoa vois käyrä moriestamas Riveris täs päivän aikana. Otan tästä kulumalta mopotaksin ja kiriootan osootteen lapulle, niin eiköhän paikka löyry. Eioo kaukana, mutta päivän kunto ja jalaat estää piremmän kävelyn. Ja netti ei erelleenkää toimi huanees, jotta huamisen jäläkeen kattelen uuren kortteerin. Tairan kattoa sitä jo täs pianki. Jotta rupian hommiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti