tiistai 26. helmikuuta 2019

kaurapuuro

son parasta aamupalaa, reilulla voisilimällä ja nyt iliman mitää paahtoleipiä. Näläkä sillä lähtöö ja pysyyki tovin pois. Mopoasia herätti kuulemma keskustelua väen keskuures, sen toki arvasinki, mutta sillä eioo mitää vaikutusta. Mopo on mun ja teen sitä koskevia päätöksiä aiva itte ja niihin eioo mitää sanomista kelläkää. Mitäs ovat sen paskaksi ajaneet, olisivat (tarkoottaa Changia, tätä laiskempaa lankoa) huoltaneet ajallaan niin ei olisi paskaksi mennykkää. Mutta mitä sitä ny toisen omaa huoltamaan, ajetaan vain ja ollaan niin hualettomia. Jos en olisi tuota kunnostuttanu olis väki kokonaan iliman mopoa, ainoa liikkuva peli taitaa kans verellä viimesiään. On aikalailla niinku riisuttu malli ja jopa minä voin päätellä käyntiäänestä jotaki. Tuon mun mopon vois vaikka koska viärä kattastukseen, niinku vissiin pitääski viätä ja hommata se veromerkki. Siinäpä onki tämän päivän homma, ajella kattastusasemalle ja veromerkin hakuun. Sinne pitää varmuureksi ottaa tulukki mukaan, veikkaan kiälitairon olevan siälä meleko olematoonta, kummaski paikas. No, kattotaan laitanko Peun menemään ittekseen. Joutaahan tuo menemään ku sai kerran tuliterän mopon hallintaansa. Noniin, se moposta. Jännä juttu on seki, jotta moskiittoja tai vastaavia meillä ei sisätiloos juurikaa näy, mutta näitä helevetin huanekärpäsiä pikkuusen kiusaksiki asti. Pirulaaset herättävät parhaasta unesta ja sitte siinä pörräävät ympäriinsä. Eikä niitä montaa tartte olla ku alakaa vaivaamahan. Pihalla toki iltaasin on ötökkää montaa sorttia ja en kovin viittikkää myähään siälä istuskella niittenkää takia, ötökkäkarkootin kyllä kerää suurimman osan mutta aina jokunen on niskan suunnas pörräämäs. Kello on jo ylittäny seiskan ja kylä hereellä, kukot kuittaallu jo toisenki tovin ja liikennettäki raitilla kuuluu olevan. Päivästä näyttää tulevan taas lämpimähkö, ellei jopa kuuma. Mutta nyt teetä lisää ja sitte jotaki muuta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti