eilinen

hionta ja lakkausurakka oliki pikkuusen vaativampi homma, ei teknisesti mutta kelin ansiosta. Tuli meinaan niin kuuma, jotta oli pakko välillä pikkuusen syärä sualaastaki ja vettä meni litratolokulla. Mutta ei mitää pitempiaikaasta vaivaa jääny kumminkaa. Suihku ja pikkuunen lepo auttoo, toki illemmalla kunnon tukeva ruaka ja raikkaat juamat korias loput vajavuuret. Tänään enää se penkki ja pöytä, jotta teen sen nyt aamupäivällä ennenku keli muuttuu kuumemmaksi niinku oli eileen. Nyt kello on jo puali kahareksan ja valakeus kylälle tullu, pikkulinnut vielä täyres äänes, mitähän se kertoo kelistä? Ja kukot on melekeen hiliaa, kaukaa kuuluu jokunen kuittaus, mutta nämä naapurin häkkikukot eioo sanonu sanaakaa. Mikähän niitten on? Mistäs nuata osaa mennä sanomahan, arvaalla voi. Eileen pitkästä aikaa vain viitisenkymmentä kattojaa, alakaakohan väkiä tympiä samansorttinen nakuttelu? Muttaku ei täälä sen kummempia tapahru, enkä rupia siihen jotta laihnaalisin vikiperiasta tai leheristä pitkiä rimiranttia. Jokahinen osaa leheret ja periat itte kattella jos haluaa. Kiriootan vain näistä kylän tapahtumista tai omaista näkemyksistä niistä. Kaikkia ku ei aina osaa ymmärtääkkää, voi vain itte ihimetellä. Jouni on laillansa ihimetelly samoja asioota ja hän on sentään jo kymmenisen vuatta täälä vakituiseen asustellu. Jottei nämä asiat niin vain meille aukiakkaa. Mutta tyyli jatkuu samana ja huomenna suunnistetaan Pattijoen suunnalle, kattotaan sitte onko siälä kuinka aikaa nakutella. Vireoota meinaan kumminki kuvata, mutta enimmäkseen tuanne naamakirian pualelle.