torstai 21. helmikuuta 2019

päivä

jo iltapäivän sennenku sain aikaaseksi nakutella. Päivästä tullu siksiki lämpöösen sorttinen, jotta aika kulunu elokuvia kattelles tuolta suuremmalta ruurulta. Kokeelin ja sain pelaamaan sen näytön peilauksenki puhelimelta... Jotta onse älykäs tua televisio. Tänään alakaaki sitte ne hiihron MM-kisat ja meinasin oikeen kisaturion laittaa tuohon olkkariin. Kiikkutuali siihen sopivasti hollille ja pöytä virvokkeille viereen. Ja nythän virvokkeet on sitte vesi- ja mehupohojaasia ainaki tämän loppuviikon. Saattaa olla pirempäänki, jonsei toisin määrätä. Siis mä ittehän ittiäni määrään. Eileen tosiaan Rung päätti sen temppeliuransa ja muuttaa majansa appelaansa opettelemaan kokkaushommia. Piti meille sellaasen oman pienen seremonian tuos isoos olkkaris, oli oikeen pukeutunu valakoosiin ja siinä sitte luki niitä litanioita ja meitä kiitteli osallistumisesta ja luulen jotta osittaisesta rahootuksestaki... Nyt alakaa poijalla sitte se oikia arki ku asettuvat appivanhempiensa ruakayrityksen puikkoohin, saa poika opetella kokonaan toisemmoosia hommia. Ja eihän tua ruaan tekeminen mitää rakettitiärettä kumminkaa oo, jotta oppii tuaki sen. On sen moni muuki opetellu, mäki osaan teherä joitaki meirän listalla oelvia ruakia aiva ittekseniki. Viime elokuus Tipi joutuu käymään täälä ja tein yksin sen kolomisen viikkoa ruakia ja kukaa ei moittinu, jotta laatu olis huanontunu. Ei kukaa ainakaa sitä sanonu. Tänään jätin tiatoosesti lounaan väliin, aamupalalla söinki niin tukevan puuroaamiaasen, jottei ollu näläkäkää. Ja oli herelmiä senverran, jotta niillä mennään iltaan asti. Tuaremehua lisäksi niin johan piisaa. Viheriää teetä juan vain aamuusin, laittaa muutoon niin lujaa nesteet liikkeelle jotta yän aikana joutuu vessareissuja tekemään turhanki useen. Kaffia eioo teheny yhtää miäli sen maanantain jäläkeen, saa nähärä jääkö avaamatta uus kaffipakettiki... sen vois vaikka sujauttaa tavaroohin ja maistattaa kökkäporukalle erimoosta sufeeta. Aamupäivällä naiset alootti suursiivouksen ja mun hommaksi jäi sitte kääkyrän vahtiminen, sonki melekoosta puuhaa ku kaveri kävelöö ja on tarttumas joka paikkahan. Ainaki niihin johonka ei oikiastaan sais sattuakkaa. Jotta soli aikamoonen sessio se. Mutta onneksi siivoukset ohi ja pääsin siitä hommasta... Jotta ei täsny tämän kummempaa, kattelen vielä elokuvan loppuun ja sitte rupian rakentamahan sitä kisaturiota.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti