sunnuntai 15. maaliskuuta 2020

en viitti

lähtiä tuonne Bangkokin laitamille ollenkaa, autos istumista ja sitä samaa höpinän kuuntelemista iliman sen kummempaa ymmärtämistä. Paree jäärä kotio porttivahariksi, tairan panna koko portin kiinni niin eioo kellää asiaa tontille. Vesisarekki sitte tyrehtyy ja ei sitä palioa loppujenlopuksi tullukkaa, maa alakaa olemahan jo taas kuivaa ku äsköön kattelin. Tästä ikkunasta näköö hyvin, tua sivuaitaki on jo aiva kuiva ja tunti sitte oli märkä koko aita. Mutta taivas on pilivinen, jotta saattaa siältä viä jotaki tullakki jos on tullakseen. Jotta taas seuratahan tilannetta. Onneksi on Areenasta kattottavaa, jotta sitä sitte. Ja eiliseltä jäi sitä loistavaa koteloa, omiksi tarpeiksi. Kotio jäävät koululaaset saa syärä mitä kiinni saavat, tai mitä äiteensä niille valamiiksi laittaa. Itte ku eivät juuri mitää osaa tai pysty tekemähän, ku eioo koskaa tarvinnu ja kukaa eioo kuinkaa opettanu. Ja onhan tuos kauppa aika lähellä, jos sattuus LEOa olemahan ikävä. Mutta taitaa jatkua taas vesipäivät kumminki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti