heti

huhtikuun ensimmääsenä päivänä jo yli neliäsataa lukijaa... mitähän tästä oikeen tulookaa jos tuota vauhtia mennähän. Justiin tultiin kirkolta, haettiin äitimuarin tekemä klimppisoppa siitä kuistilta. Klimppisoppa on sellaanen ruaka joka jakaa miälipiteitä, mutta moon siitä aina tykänny ja siksiki pyyrettihin sitä meille tehtävän. Siinä ensiksi keitetähän luisia lihoja ja sitte erotellaan lihan luista ja keitetähän viä lisää, sitte teherähän vehenäjauhoosta ja mairosta sellaanen löysä taikina josta sitte lusikalla pannahan sinne kiahuvahan liämehen niitä klimppiä. Maustetahan sualalla ja pippurilla, me toki lisähätän sitte chiliä, mutta se ei kuulu perinteesehen klimppisoppahan. Johonaki moinen soppa teherähän makppseksi ja joissaki paikoos klimppiihin pannahan rusinoota, mutta ei meilloo niin ruukattu teherä. Jotta son sellaanen sualaanen liharuaka. Laitan sitte illemmalla kuvaa kun sen lautaselle laitan, kattilasta ei oikeen kunnon kuvaa saa. 86 vuatias äiteemuari viälä tuallaaset pystyy tekemähän ja tykkääki ku saa teherä jotaki hyäryllistä. Ajokeli oli eilistä huamattavasti paree, pikkuusen minas sohojoa olla tin keskellä, mutta ei ollu härän päivää ku neliverolla ajaa. Jotta nyssitte orotellahan näläkää ja sitte lämmitetähän pikkuusen tuata soppaa ja siihen kylykehen sitte näkkileipää jonka päälle voimariinia... Onki ollu varsinaanen herkkupäivä ku päivällä vetelin sitä Tapolan mustaa ja nyssitte klimppisoppaa.