sunnuntai 31. maaliskuuta 2024

Kotona

ollaan ja tätä kuukauren vimmeestä pävää koitetahan alootella. Kellojak pti srrellä ja ensimmääsellä kerralla meni väärähän suuntahan, mutta van muutama kello... jotta nyssitte kakk laitellu oikiahan laihinsa. Matka meni kohtuullisen mukavasti, kentällä olthin ajallaan (aika aikaasnki taas, mutta sitä ei voi kuinkaa moittia) ja kakki
muarollsuuret meni oikeenk sujuvasti. Anoa harm ol van, että aikaasesta aijasta johtuen ei ravintolat ollu välä avoonna ja jourutthin turvautumahan BurgerKingin tarjontahan. No, ei siinä mitää, sillä sopivasti saatihn näläkää karkootettua ja sitte sirrytthin lähemmäksi lähtöporttia. Konees sitte sattuuki vieruskaveriksi jostak sraeln suunnlata kotoosin oleva rouva joka ei oikeen innsotunu aiheesta joutua stumahan mun vieres matkan... sanoon, etten voi tlanteelle juuri mtää ja jotta oon varaukseni teheny ja istun nyt varaamallani paikalla. Ja en sanonu mitää siitä, ettei ko. rouvakaa ollu siitä pienemmästä päsätä ihimstkuntaa... No, ei menny aikaakaa kun vieruskaveri vaihtuu ja tilalle tuli oikeen ystävällinen thaikku joka vuosikymmenet asunu suomes. Jotta se homma hoituu silla ja sitte ei muutaku stumahan ja asettautumahan pitkään istuntaan. Onneksi vireoolta löytyy kattottavaa, ensiksi kattoon Oppenheimerin ja sitte oli SISUn vuoro ja viimmeesenä Lapua1976. Kaks ensmmäästä ei vakuuttanu juuri kunkaa ja ihimettelinki, jotta kuinka molemmsita kohuttn niin kovaa ja niitä kehuttiin. Oppenheimer ei ollu juuri msitääkotoosn ja se tonen ol yhtä mätkmsitä ja tappamista, ei mitää juonta juuri ollenkaa. Jos joku lääkär olis kattonu tuota elokuvaa, olis taatust torennu, jotta pääosan esittäjä ei voinu olla enää henkis... se hirtetthinki j alyäthn ninku viarasta sikaa... No, Lapua 1976 ol stte tuttu elokuva ja sen kattoo mielellään toiseen kertaan. Ja stte oli vihrykkeeksi kuunneltavaa äänikiriaa, jotta sain kumminki aijan kulumahan kohtuullisen mukavatikki, välillä koitin jumpata jalakoja ja nousin välillä seisaalleenk kun vieruskaveriki niin teki. Mutta niin vain se 12 tuntia snä kulahti ja sitte oliki taas eres lentokentän muarollsuuret ja neki sujuu oikeen sujuvasti ja laukukki löytyy lman onkelmaa ja Anttiki oli jo orottamas. Stte van laukut autoon ja suunnaksi Parola jossa poika hyppäs pois ja mä kävn pienillä juoma- ja syämisostoksilla paikallises puars. Sitte rattihin j ayhyrellä istumalla kohti kotoa! Pikkuusen meinas puuruttaa, vamo senku vain nukkuu... mutta mikäs soli ajelles ja nän muutamia pääsiääsvalakiootaki matkan aikana. Jalasjärvellä oli oikeen sioo valakia ja toinen tais olla Kurikas tiätämillä. Kotona oltinhon 2035 ja soli taas pkkuusta alle 24h ovelta ovelle... ja taas tavan mukaan laukut tyhyjäksi ja sillälalla... Sitte olnk ansaannu olusen ja se maituu oikeenk passelilta ja mukavaa oli käyrä suihkuski ja pestä ittensä oikeen kunnolla ja vettäki tuli okeen kunnolla... Jotta nyssitte kotetahan sopeutua tähän aikaan ja mksei paikkaanki, kelloja tosiaan siirretty ja aamu tästä taas etenöö, ninku aina on ruukannu teherä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti