lauantai 21. tammikuuta 2017

johan oli

markkinat. Meinaan eileen DonChedis. Usiamman hehtaarin laue täynnä monemmoosta tariontaa, ruakaa ja mitä erilaasempia tavaroota tariolla. Mutta oikiastaan mitää tähärellistä ei löyretty vaikka melekeen koko alue käytihin läpi. Ja väkiä rupes olemaan jo pikkuusen liikaaki ja liikkuminen hankalaa ha hirasta siinä väenpalioures. Komiat oli valot ja ääntä piisas mones paikas, tuntuu jotta nupit oli kutakuinki kaakos kaikis paikoos ja aikaansai aikamoosen kakofoonianki. Jotta oikeen korvat kiitti ku alueelta pois päästihin ja istahrettihin nauttimaan kylymiä juamia ja syätihin ostettuja tikkuruakia. Tikkuruakia oli tiätysti kanaa, maksaa ja vaikka mitä. Ja sormiriisiä lisukkeena. Ravintolat ei paa ollenkaa pahaksi vaikka syääki omia eväitä, ostettiinhan me kumminki juamia ja ei viivytty kauaa. Ja ku ajomatka ei ollu pitkä, olimma kotonaki ennen yhyreksää. Tuumasimma, jotta voitaas päiväsaikaan käyrä alueella uurestaan ja kattoa pikkuusen tarkemmin tariontaa, vaikka kaikki paikat ei auki olisikkaa. Mutta kattotahanny, saarahanko aikaaseksi sinne enää mennä. Maanantaina olis tarkootus mennä Bangkokkihin, Tipin pitää uusia passi ja onhan siälä se Pratunam jokon sitte valtava ostosalue. Ei mikää tavarataloo, pikemminki katujen sokkelikko johona liikkeitä osittain usiammaski kerrokses ja siältä löytyy palio halavemmalla ku esim turistien suasimista tavarataloosta. MBK on aiva maharotoon sokkelikko, ainaki viis kerrosta jos ei enemmänki ja joka kerros täynnä samammoosta tavaraa, elektroniikkaaki sitte piisaa ja saa sekä kopioota jotta kopiootten kopioota vaikka mistä laitteista. Ja takuu loppuu heti ku paikasta poistut... Jotta sinne ei tosiaankaa tee miäli mennä. Saatetaan olla yks yä siinä HuaLamphonin aseman lähellä olevas tutus hotellis ja siinä nurkilla meirän lempparipaikka josta saa sitä katkarapueinettä... Sitä teköö aika lujaa miäli. Mutta kattotaan ensiksi kuinka tämä päivä etenöö. SamChukis on pikkuusen isoompi tori tänään ja siälä ny tariolla normaalia enemmän vaikka vaatepualta. Ittelle en siältä juuri orota mitää löytäväni, mutta poikuliille aina jotaki löytyy. Vaatetta meinaan, leluja en enää meinaakkaa täältä raahata, vievät vain turhaan tilaa ja menevät kumminki tuatapikaa rikkiki. Ja toki ruakaa tuloo hankittavaksi samalla, mutta ensiksi muut ostokset ja sitte viimeseksi ruaat niin pysyvät parempina täs kuumuures. Vaikka ei ny aiva maharotoon kuumuus vioä ookkaa vaikka kello lähentelöö yhtätoista, pikkuunen tuulenvirekki käy ku täs terassilla nakuttelen ja kylän ääniä kuuntelen. Naapurien kukoot kiakuu viäki vähä väliä, nyt niiton usiampi kuaros. Son tosiaan löörtaakki ja toiseksi viimeenen täälä tälläkertaa ja sitte alakaaki se viimeenen kokonaanen viikko. Ja maanantai oikiastaan sitte se viimeenen päivä, tiistaina aamulla pitääki lähtiä jo aamukolomen kantturoos ajelemahan kentälle jotton pikkuusen pelivaraa jos matkalla jotaki sattuu tai tapahtuu. Enkä tarkoota, jotta ittelle, mutta saattaa olla vaikka tiet poikki onnettomuuksien takia ja sitte tuloo pitkäki kiartomatka joka viää aikaa. Ja kentällä on aina syytä olla aijoos paikalla. Muttei murehrita sitä viälä, täson kumminki siihen reilusti toista viikkoa aikaa. Mennähän ensiksi tämä päivä ja kattotahan mitä keksiis huamiseksi. Se Kwai-joki kiinnostaas, mutta siälon pirusti porukkaa kumminki. Mutta toisaalta, sinne eioo pahan pitkä matka ja menishän siinä päivä mukavasti. Varsinki jos ei tarttisi itte ookata. Kummilikka Lek käyy vähä väliä kattomas mun nakuttelua ja tiätysti orottaas jotta mentääs johonki, muttei täs ny osaa mihinkää viälä lähtiä. Suphanburin vesipuisto on kumminki täytehen tupattu, sinne pitääs mennä arkena mutta silloon lapsosten pitääs olla koulus ja minen ainakaa eherota jotta ottaasivat rokulia. Pitää kysäästä, jotta onko tulevalla viikolla vapaita viikolla, jos vaikka sitte silloon sinne. Mutta kattotahan kuinka päivä etenöö.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti