sunnuntai 22. tammikuuta 2017

vesipuisto

sitte käytynä ja seki osoottautuu kutakuinki kakaroolle suunnitelluksi paikaksi. Mutta valavonta oli tiukkaa ja pilli soi heti jos kakarat kohelsi. Niinku pitääki. Oli siälä muutama liukumäki, mutta jätin laskematta ja viilentelin ittiäni vain syvemmäs latahas johona ei niinkää ketää ollu. Aikuuset istuu enimmäkseen reunoolla ja vahtii lapsosiaan, niin meilläki. Kukaa mun lisäksi ei kastautunu. Ja edelleen tääläki paikalliset nouratti samaa kaavaa, jotta melekeen lisätähän vaatetta ku mennähän uimasilleen. Varsinki naispualiset pistää kokouimapuvun johona on viä varmistukseksi sellaanen hamoonen lisukkeena jottei varmahan muarot näy. Son sitte väärin. Ja ne parahaat ei menny vetehen ollenkaa, istuuvat vain ja vahtiivat. Moon niin tottunu siihen, jotta mua vaharatahan ja en anna sen haitata yhtää. Oon justihin niinku en olisikkaa. Aikani siinä altahalla köllöttelin ja siirryyn suihkupualella ja siitä sitte vesipuiston ulukopualella olevanhan ravintolahan aikomuksena nauttia kylymä olut. Muttei tullu mitää. Eivät myyneet koko olutta. Kuulemma alueen takia eivät halua myyrä, liikaa humalaasia. En varmahan olisi ruvennu riahumahan jos olisin oluen tai kakski saanu. No, ei siinä mithää. Ajeltiin aiotulle parfyymnipaikalle ja siinä sopivasti seiska viäres josta sain ostaa neliän pakkauksen tosi kylymää LEOa. Olipahan mairiaa auaasta purkki ja kiataasta jääkylymää! Maistuu kuskillekki, mutta annoon sille vain yhyren. Itte join kaks ja yks meni tuanne jääkaappihin orottelemahan... Jany seki saa vuaronsa, oon täs jo senaikaa istuskellukki. Huamenna matka suuntautuu Bangkokkihin ja puukkasinki jo hotellin kahareksi yäksi siitä läheltä rautatiäasemaa jostoon aiemmin nakutellukki. Näin päästähän hyvänäärelle ja halavalla. Hotellia olis ollu vaikka kuinka tariolla, mutta pääryyn tähän sen takia jotton tuttu paikka ja kelepaa meille oikeenki hyvin. Sisältää aiva kunnollisen aamupalanki ja kaks yätä oli viitisen kymppiä euroopan valuutas. Ja siiton lyhyt ostoksille, metroki aiva nurkalla ja sillähän pääsöö vaikka mihinkä. Mutta nämä paikalliset (vaimohan on justihinki niitä) jotenki viarastaa tuata maanalaasta, on kuulemma henkimaailman juttuja... Mutta sillä mennähän ku son niin nopia ja sillä pääsöö lähelle oikeita paikkoja ja heleposti ja halavalla. Taksilla jos tuala liikkuu, ei se palioa maksa mutta viää aikaa. Tuk-tuk on oivallinen liikkumisväline, mutta tuala isoolla kirkolla on tua ilima siksiki häjyä jotten sillä miälelläni liiku. Ainakaa päivällä. Aikaasin aamulla sillon nopia mennä, osaavat kaikki oikotiät ja on aina ennemmin paikalla mitolis taksilla. Ja halapaa toki seki. Mutta tänään lupasin väelle, että vapautan koko naiskaartin ruaanlaitosta ja viän sakin syämähän itte valittemaani paikkaan tuahon lähelle. Son joen rannalla ja siälä saa aiva taivaallsita ruakaa, kalaa ja lihaa. Ja raikkahia juamia kans on tariolla. Jotta sinne sitte tuas kuurenkorvis. Jotta täältä tähän ja huamenna en otakkaa tätä läppäriä mukahan jotta nakuttelut liänöö enemmänki kuvien muaros. Ei sekää varmahan ketää haittaa. Jotta täältä tähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti