torstai 20. helmikuuta 2020

nyssitte

kotona ja yhteyret pelaa taas niinku pitääki. Matka meni yllättävänki mukavasti, ei ollu aharasta vaniskaa ja kuski päästeli aika reippaasti tulemaan ja ei pysährytty ku pari kertaa jättämähän matkustajia ja joitaki pakettia samalla. Kotona oltihin vajaa tunti sitte ja tavan mukaan tavarat purkuun ja pyykit pesuun. Sitte laitoon makaroonikotelon uuniin, värkkiinä makkarootten loput ja loput marinooruusta valakosipuliista... jotta kattotahan taas tulooko hyvää vaiko riimaa? Niin oli jotenki uuvuttava matka kumminki, jotta haetutin pari LEOa oloa viilentämähän ja maistuupahan hyvältä sopivan kylymä olut. Tuosta BaiyokeSky-hotellista vielä, jotta muutoon oikeen passeli, mutta pikkuusen se jatkuva hissiillä ramppaaminen rasittaa... mä havaattin, jotta ainaku mentihin maan pinnalle niin pikkuusen niinku viätätti... vissihin tasapainoelimet ei oikeen tykkää siitäku mennähän niinki nopiaa ylähä ja tullahan melekeen samantiän alaha. Ja toisaalta taas tykkääsin tuan tasooses kortteerin, jotta jääkaapis saisi olla jotaki muutaki ku pari vesipulloa, lisäksi oli vain nuurelisoppaa ja joitaki keittopussia ostettaviksi. Olis ollu vaikka sipsiä tai muuta pikkupurtavaa, mutta ei mitää. Ei juamia, ei siis virvootusjuamia eikä varsinkaa olutta. Monis halavemmiski hotelliis on juamat jääkaapis ja ne sitte maksetahan poislähties sen mukahan miton juatu tai käytetty. Ja kaffit oli ilimaaset, mutta sai vain tasan kaks kupillista ja neki oli piäniä kuppia... Jotta siinä viälä lisää arviota kortteerista. Jos vielä tuonne isoolle kirkolle mennähän niin mennähän vanhaan paikkaan siinä rautatieaseman kupees. Mutta se jää nähtäväksi, jotta mennähänkö ja jos niin koska. olipahan se kumminki aika korkia tupa tua meirän kortteeri ja ikkinasta näki oikeen mukavasti, vaikka vain 32. kerrokses oltiinki. Mutta sitte ekana ehtoona oli se ravintola johona oli sitä herkkua kohteena ja sinne mentihin ja vaimo oli kaverinsakki kutsunu eineelle. ruakaa oli toki muutaki, mutta tua pitsaa muistuttava lätty on se mun kaikkien aikojen suurin herkku. Sisältää katkista ja muuta hyvää, lisänä soijamajoneesia ja merilevää. Onsitte hyvää ja siksiki sitä tilattiin heti kaks, ettei vain pääse loppumahan kesken... Sitte tämä meirän ruakaviaras halus tulla meirän kortteerihin ja kuvaamahan siältä korkialta mihinkä pääsöö ulukopualiset vain maksusta. Mutta sinne mentihin ja kuvattihin vireoota ja muuta. ja olihan ne näkymät aiva huikeita ja päästihin aiva korkeimmalle tasolle mihinkä ylipäätänsä pääsöökää. Mutta sitte tultihinki taas alaha asuunkerrokseen ja 18. kerroksen eli LOBBYn kautta. hissiis siälä tosiaanki sai vekslata ja justihin keriittiin oppia se systeemi. Jotta ensiksi katutasosta 18. kerrokseen Lobbyyn ja siitä toisella hissillä asuunkerrokseen. Ja sitte taas takaasin 18. kerrokseen ja taas toisella hissillä esim. aamupalalle 81. kerrokseen. Jotta eioo ihime jos mun sisäkorvas olevat tasapainoelimet oli pikkuusen ihimeessään... Ja se päivä oliki sitte siinä. Seuraavana päivänä aamupalan jäläkeen suunnattiin NANA-hotellille treffaamaan sitä kav... eiku naamatuttua joka oli tullu Filisuusta sukellusreissulta ja oli pattijoelle menos ja viätti yhyren yän siinä hotellis. Sitte oliki vuaros ankaraa pasteerausta Pratunamin ostoshelevetis... Mutta jatkuu hetkenpäästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti