sunnuntai 23. helmikuuta 2020

sunnuntai

aamu on valakenemaan päin ja nyt on piliviä taivaalla enemmän ku aikoohin ja sellaanen pieni vaalianpunaanen kajastus havaattavis. Pilivisyys tarkoottaa, jotta on aika tuulistaki ja siten pikkuusen viiliämpää, ainaki heti aamusta. No, eise väärinoo sekää, vaikkei heti tarttisikkaa hikoolla... jotta eileen ei sitte kauhiasti tullu liikuttuakaa, oleminen rajoottuu omiin tiloohin ja keittiöön tehtyyhin matkoohin. Pisin tais olla etuterassille kuuren jäläkeen eineelle... kanansoosin ja paistetun munan lisukkeena tiätysti riisiä ja ittellä sualakurkkuja. Niitä omatekoosia piisaa viäläki ku Moutan pikkuusen säästeliäästi syärä, mutta tein niitä pariki isoa purkillista. Mutta ne ei mee pahaksi ku jääkaapis niitä pitelen. Eikä se eilinen älykellon tallentama uniaikakaa hurraita kestä, nyt mentiin alle viiren tunnin ja unen laatu oli heikkoa... vaikka vesipäiväkki menos. No, nuasta vesi- ja miksei muistaki päivistä on mainittava, jotta juaminen täälä on pikkuusen toisemmoosta ku moni saattaa kuvitella. Omalta kohoraltani voin sanoa, jotta päiväannos saattaa olla iltapäivällä olut tai kaks ja sitte illalla kuppi tai kolome. Ja kohtuuaikaasin petihin takaa sen, jottei aamulla juurikaa tartte huh-huhhia hokia... Ja päivän aikana pariki litraa silikkaa vettä, mehut sun muut siihen lisäksi. Eileen vetääsin päivän aikana kevytpepsiä isoon pullollisen ku muka maistuu niin hyvältä jäitten kans. Lisäksi meni paulisen litraa appelsiinituaremehua ja melekeen sama setti kranaattiomenatuaremehua. Jotta se juamisista ja siihen liittyvästä. Mutta tänään matka Suphanburiin jollekki pankkiasialle jota ei voi toimittaa muualla, niin samalla vois käväästä Makros ja siälon loistavat valikoomat olusia, niistä vois jokusen maistiaasen ottaa josko vaikka rupiaas janottamhan sillälailla. Tuasta tuloo miäleheni Teinikan Martti Jurvasta, Marska oli varsin hyvätahtoonen kehitysvammaanen mies joka kuuluu kirkonkylän kuvaan päivittäin, asuuki siinä kaupanmäen lähellä. Marska viaraali päivittäin Tarina-paaris ja sen pitäjällä oli sopimus vanhempien kans, jottei kaveri saa juara pilsneriäkää liikaa. No, kerran Marska meni ja sanoo Katrille: "Katri, mullon jano" johon vastaus oli jotta : "jua vettä". Johon Marskan vastaus oli: "ei mulloo verenjano, mullon kalianjano"! En muista tarinasta, jotta saiko tuon jäläkeen sen pilsnerin, saatto hyvinki saara. Katri oli lämminsyrämminen ihiminen. Mukavia muistoja paarista ja elokuvateatterista jonka jokaisen esityksen Marska kattoo ja aina samalla paikalla, Eturivis ja siinä oikias lairas. Martti eli hyvän elämän ja musitaakseni kerkis täyttää 70 ennenku elämänsä päästtyy. R.I.P. Jotta suphanburiin tänään sitte ajelu ja voitaas käyrä vaikka johonaki hyväs paikas syämäs SomTamit lisukkeineen, vaikka vertaalun vuaksiki, jotta onko lähelläkää Joyn tasoa. Vois sitte Joylle raportoora jotta kuinka kilipaaliootten eineet maistuu... No, osaahan ne muuallaki teherä tuota samaa einettä. Tähän meiränki lähelle on avattu uus paikka, jotta siäläki pitää keriitä käymähän ja siälon kuulemma oluttaki tariolla... ei SomTam sitä vaari, mutta voihan se joskus olla maullaan. Johonaki on taas juhulat, mutta mahtaa olla kaukana ku passon jytke vain kuuluu. Siälon meinaan resipeelit korkialla. Onneksi eioo lähempänä. Ja täälon kaiuttimet saanu olla rauhas, eioo kuulunu yhtää mitää. Ja nyt tua osittain pilivinen taivas on valiennu kokonaansa, mutta ei kovin kovaa vielä ainakaa tuule. Jotta taitaa olla kaffin ja aamupalan aika. Aamupala on kutakuinki eilisen tapaanen, kattotahan vain mitäs en leivänpäälle sitte löytyy. Lähinnä, jotta onko vaimolle tullu ehtoommalla hiuko ja veroottanu makkararasiaa... se seleviää pian kun tästä jouran niille hommille. Noniin, siinäpä tuli sitte aamupala nautittua ja vielä jäi mureketta makaroonikotelon kans paistettavaksi vaikka iltasella. Jos lounaan aikaan ollaan tuala kaupunkiilla niin varmaan einehritähän siälä, niin illaksi onki sitte oma ruaka valamis. Jonsei Makrosta sitte tartu jotaki hyvää värkkiä... oikiastaan nakkikeittoa uumoolinki, voiski ottaa siihen sopivia nakkia. Siälon hyviä sakasalaasvalamisteesia bratvurstia ja muita pikkumakkaroota, mutta tahtovat olla niin isoos pakkauksis. Mutta kattotaan sitä sitte tuonnempana, ei mennä asiootten erelle kuinkaa. Nyt kellon mentyä jo seiskanki ohi voin sanoa, jotta erelleen joitaki piliviä taivaalla, mutta ovat niin valakeita jotta niiston turha mitää kosteutta orottaakkaa. Enkä mä sitä orotakkaa, tuloo jos on tullakseen. Mutta nyt laskeurun viälä toviksi kattomahan cmoren viimmeesiä liikkuvia kuvia. Aamukatsaus täältä tähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti