asioolla

käyty ja siten kaikki oo ja koo. Samchukin vanhalla torilla ei kelistä johtuen kauaa viittitty kiärrellä, oli siksiki kuuma ja siirryttiin Tescon viilennettyyn tilaan pikimmiten. Tescosta sitte tarpeellisia puhuristus ja muita aineita. ja jäätelökki poikien kans siinä nautittihin. Näitten poikien kans on heleppo asioora kaupoos, ovat hoksusta kotoosin ja hoitavat suvereenisti pakkaukset ja tavarootten kannot autolle. Tai kärryyllähän sinne autolle mentihin, mutta ei tarvinnu ku sijoottaa ittensä kuskinpaikalle niin tavarat oli jo lavalla. Tai osa sisällä, ku oli joitaki sitä vaativia tuatteita. meillehän eioo matkaa siitä ku kahareksisen kilometriä, jottei se kylymäketju kovinkaa pahasti pääse katkiamahan siinä aijas. Ja nyon pitsaa varte taikina nousemas ja sitä teen sitte ehtoolla ja tonnikala on päätäytteenä ja siton reilusti kahtehen pellillisehen ja samoon kunnon juustoa, nyt oikeen raastetta ja kahta laatua jokka sitte sekoottelen. Ja pohojahan paan sitä hyvää pastakastiketta johon sekootin siänikastikettaki. Jotta veikkaan pitsasta tulevan kohtuuhyvää. Oottako jo Jurvan aviisia lukenu, kelle se sattuu tulemahan tai kuka sitä rikilehtenä pystyy lukemahan. Mä sen lukaasin heti viirenkantturoos ku tähän tualille nousin. ku ei enää nukuttanu yhtää. Hyvän jutun oli uutukaanen päätoimittelija kirioottanu, ei ollu ainakaa havaattavia asiavirheitä, mitäny siitä palaveluskaverista oli tullu tyäkaveri, mutta töishän me namibiaski toki oltihin. Jottei sekää väärin menny. Naamatuttu ku eioo oikeen yleesesti käytettävä ilimaasu, son enemmänki sitä kuuluusaa YK-slankia tai vastaavaa. Kerran ku olin ruakalas Rundun huollon pualella ja siinä jonos oli lappu, jotta muista jotta takanasi tulee viälä näläkääsiä kavereita... siihen yks, jonos tokaasi, jottei mulloo täälä yhtäkää kaveria... Mutta naamatuttuja kyllä. Oliskohan siitä lähtöösin? No, oliny aiva mistä tahansa lähtöösin. Nyt on sitte pitsavärkit melekeen valamiin aja taikina lupaavas nousus. Mutta ensiksi syärähän normaali ruaka, tämon sitte laillansa iltapala, mä meinaan evakuoora itteleni pari kunnon slaissia aamuksi. En meinaan tiärä mitää niin hyvää aamupalaa ku kylymää pitsaa hyvän kaffin kans... no, saatan toki yhyren palan maistaa, niinku laaruntarkkaalun nimis ainaki. mutta, nyssitte alaka kello olla jo puali viis ja siälä jo kovaa suunnitellahan iltaeinettä. Valitettavasti unohrin ne valakosipuliperunat eileen ehtoolla uuniin ja olivat piloolla... aiva itkua teetteli ku jouruun ne roskiin kaapimahan, mutta ei kermaperunoota oikeen uskalla syärä ku ovat niinki kauan olleet lämpööses. Pikkuusen olin havaattevani hapanta hajuaki, joka jourutti roskiin menoa. Sitä olis ollu reilu setti ja olis varmahan ollu hyvää ku olisin ehtoolla ottanu jääkaappihin... no, sitä kaikkia sattuu ja tapahtuu. Mutta pitsasta tuloo hyvää ja se ei unohru mihinkää.