keskiviikko 4. maaliskuuta 2020
hyvin kelepas
omatekooset sämpylät ainaki vanhemmalle poijista, veteli oikeen kaksinkäsin ja runsailla täytteillä. niinku pitääki, tuas iäs poijat on kovia syämään ja muistan oman poikani olleen varsinaanen leivän surma. leipää meni niin jotta leivoon pariki kertaa viikos sämpylää ja muuta leiväntyyppistä ja aina kaikki oli kaikki... pitänee iltapäivällä teherä uus setti, jotton huamiseksiki purtavaa. Onhan tuota värkkiä ja lisää saa kaupasta, mutta spelttijauhot loppuu aikanaan, mutta sitte teherään maissi- ja vehenäjauhoosta.
Nuaree poijista viälä vetelöö täysillä unta, ei yhtää haittaa pieni tohiona ympärillä... oikeen joskus karehrin tuallaasia unenlahajoja, neku on iän myätä mennyttä. Nuarena sitä pystyy kevyesti nukkumahan vaikka kellon ympäri, mutta vanhemmite hyvä jos kuuski tuntia kunnon unta. Niinku tämä älykelloki on sen toristanu, kevyen unen määrä on aina suurempi ku sen paremman ja syvemmän unen. Mutta kaikkia ei tämäkää kello sentään rekisteröö, väittää joskus jottoon nukkunu vaikka kuinkaki hyvin ja oon välillä ollu tunninki hereellä... mutta antanee kumminki jotaki suuntaa eres, mutta mitä sillä tiarolla sitte teköö? Ei juuri mitää. Ja askeleetten määrää mittaa aika hyvin, enoo täälä viälä kertaakaa päässy yli kymmenen tuhannen, mutta enoo sitä juurikaa tavootellukkaa. Joskus eioo ollu ku pari tuhatta päiväs ja silloon enoo käyny etuterassia kauempana.
Mutta kattotaan tänään sitte, kuinka tuloo käveltyä jos poikien kans johonki mennähän. Tuos lähistöllä olis se delfinaario tai ainaki sitä vastaava. Siälon krokoja ja muita veten eläviä, mutta kattotaan kiinnostaako se poikia vai kiinnostaako yleensä mennä mihinkää. Ehkä Samchukin vanhalle torille lounaalle?
Kattotaan sitä sitteku on sen aika.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti