torstai 5. maaliskuuta 2020

torstai

jo melekeen valiennu ja tavan mukaan ainoana ruakakunnas hereellä... Joku naamakirias kyseli, jotta teenkö täälä muutaku syän? No, vastaus tähän on se, jotta ruakayrittäjällä on ruaka ensimmääsenä tärkeysjäriestykses ja jotenki niinku miälenkiinnon kohteena. Normaalit ruaka-aijat non tääläki ja jos joskus jää vaikka lounas väliin, en sitä kuvaa... Ja jos syän kovaa runsaan aamupalan saattaa lounas olla vaikka muutama herelmä tai vastaavaa ja sitte illallinen pikkuusen myähemmin, mutta iltapalaa enoo aikoohin syäny juuri kuinkaa jotta silloon jää herelmäkki melekeen syämättä. Ja ne aikaasemmat yäsyämiset oon jättäny jo aikoja sitte, jos oikeen oon hereellä niin pari mantariinin tyyppistä saattaa mennä. Ja ketä kiinnostaa pulujen pesien hävittäminen ja puutarhan kastelu? Ei juurikaa ketää. Sensijaan ruakakuvat on saanu miälenkiinota osakseen, varsinki erikoosemmat ruakaalutapahtumat, niinku toissapäiväänen mukataa oli. Sehän vastaa kutakuinki bufeetyyppistä ruakaalua, paitti jotta ruaka teherähän itte siinä pöyräs. Ja siihen on maharollisuus ens kesänä meillä kotona, mutta vain ja ainoastaan tilauksesta ja rajootetulle porukalle. Jotte teen toki muutaki ky syän, mutta eikös soo monen ihimisen pääelinkeino se syäminen, iliman sitä kualoo. Niinku tapahtuu viälä näinäki hyvinvoinnin päivinä johonakippäin vaikka Afrikkaa. Mutta ei siitä sen enempää. Ja kotsivujen uuristuksesta oon tuumannu niin, jotta niitä tulevia ruakakuvia ei tuu ottamaan kukaa ammattilaanen, haluan jotta meirän ruakakuvat on oikiasti olemas eikä kuinkaa manipulootua ja annosten PITÄÄ olla justihin sellaasia ku ne on kuvas. Jotta tuun jatkoski ottamahan itte ruakakuvat joita sivuullamme tuloo olemahan, tuloo ne sivut sitte mihinkä tahansa alustalle. Mua ärsyttää suunnattomasti nua hampurilaaskuvat, jokka eioo yhtää torenmukaasia, kuvis näyttää aiva erimooselta ku sitte paikanpäällä ku se sun purilaanen etehes tuarahan tai kun sen siältä tiskiltä hakaaset. Eioo yhtää niin muhkia ja herkullisen näköönen ku kuvis. Näin meillä ei tulla tekemähän, siitä saatta olla varmoja. No, se siitäki sitte taas toviksi. Mua sitte eileen oikeen nauratti ja vaimollekki asiasta toimitin, jotta olin jokseenki unohtanu jotta kuinka kauan nuaret miähet saattaa viättää aikaa suihkus... kummä käyn suihkus niin son viitisen minuuttia koko operaatio, mutta nämä saattaa kevyesti pualisenki tuntia jaksaa vettä valuttaa. Ei sillä, jotta moittiisin, mutta olin asian omakohtaasesti jokseenki unohtanu ja se palautuu eileen miälehen. Ja samoon, jotta nuaret poijat/miähet on melekeen kaikenaikaa näläkääsiä, tais mennä eileen viälä riisiruakaaki iltapalaksi melekooset annokset. Vaikka vetääsivät siinä kuuren jäläkeen melekooset setit makkaraa ja valakosipuliperunoota. Molemmat veteli hyvällä halulla perunoota ja eivät olleen koskaa ennen moista syäneet, mutta piti paikkansa se veikkaamani ennakkoluulottomuus. Ja jopa kehuuvat ruaan maistuneenki, jotta tulosta voirahan pitää varsin onnistuneena kaikella lailla. Muille sitä ruakaa ei sitte oikiastaan jäänykkää, oliskohan mulle jääny lounaaksi pieni setti. Nythän se vasta hyvältä amsituuki ku on yän yli muhinu ja perunat ottanu kaikki maut siitä vähästä kermaliemestä joka siihen jäi. Ja makkarakki oli siinä toista tuntia muhimas ja olivakki tosi hyviä. Pitänee Makroas taas viaraalla ja ostaa samaa laatua. Mitäs tänään? Kattotaan sitä sitteku väki on heräälly ja saanu ittensä kunnolla lyäntihin. Siihen asti touhuulen omiani ja orottelen Jurvan Sanomien ilimestymistä nettiin. Ilimestyy nykyään torstaisin ja nettilehti pitääs olla heti aamulla luettavis, mutta eihän kello oo sohojolas vasta ku pikkuusta vaille kaks ja saan sitä ilimestymistä viälä toisenki tovin orotella. Jotta kattelen sitte vaikka BBQ-Pit-Boys vireoota joko juutuupista tai Watch-vireoosta naamakiriasta. Niistäki saa hyviä ruakavinkkiä vaikka kesääsihin rilli-iltoohin, tekevät kaikki ruaat rillaamalla ja savustamalla ja rilliäki voi käyttää savustimena aiva hyvin. Ja onhan mulla sähköönen savustinki kotona. Ja pallorilliä taitaa olla pariki varastos, jotta onnistuu monien ruakien tekeminen niilläki. Ovat muutenki mukavaa kattottavaa, sellaasta reilua äijäruakaa ja käytös yleensä aina pekonia, voita ja muita hyviä aineksia. Ei mitää vegepaskaa, vaan kunnon miähistä ruakaa joka oikiasti maistuu! Mutta nyt msistuu vihiriä hunajatee ja maistuuki oikeen oivalliselta näin aamutuimaan. Eileen ehtoolla viälä justihin ennenku lopetin nämä nakutteluhommat ajoo pihahan LOTI-mopo ja sehän on sellaanen joka teköö jonkummoosta pannaria muistuttavaa herkkusyätävää ja tiätysti vaimo mulle sellaasta poikansa välityksellä toimitti... vaikka kuinkoon kiältäny herkkuja tuamasta niin haluaa niitä mulle toimittaa. No, se herkku jäi sitte kuvaamatta, mutta son sellaanen oikeen ohkaanen ja rapia makia syätävä, joskus siihen pannaan panaania ja sitte suklaata päälle, mutta tämä oli se perusversio johona ei ollu muutaku sokeria. Hyväähän soli, mutta pikkuusen mun makuhun liikaki makoosta ja ei oikeen ehtoolla sopisikkaa... mutta kuuliaasesti napostelin vireoota kattellessani sen setin ja eihän se mikää maharottoman kokoonen ollu. Se mopo on joskus ennenki täs piipahtanu, mutta tämoli vissihin eka kerta tällä reissulla. Näitä vastaavia mopoja on useeta ja myyvät aina pikkuusen erimoosia asioota, jokku oikeen ruakaa ja jokkus itte vaikka herelmiä tai muuta mukavaa. Ja ne poikkeeloo pihiihin ja varsinki niihin joista yleensä ostetahan, niinku meillä. Älytöön älykello näyttää mun nukkuneen melekeen seittemän tuntia, mutta syvää unta ollu vain pualitoista tuntia ja se loppu sitte kevyempää. Mutta ny en ollu hereellä oikeen kunnolla ollenkaa, vessas kävin kerran, mutta muuten miälestäni nukuun hyvin ja olo on jokseenki levänny. Mutta latausta tua älytöön ei kunnolla pirä eres yen ylikää, nykki sammuu jo pian viiren jäläkeen ja yritin sen ehtoolla täytehen laratakki. Mutta jotaki osviittaa tuaki kumminki antaa. Askeleet se ainaki mittaa aikalailla takasti ja siinä samalla koitta arvuutella kulutettujen kalorien määrää. Muuten, niitä enookkaa kuvannu kuinkaa... pitääskö ruveta niitäki kuvaamahan, jotta näkuyy kuinka palio kävelen tai oon kävelemättä. Mutta tulukoot viäläki sanotuksi, jotta ei tätoo pakko lukia, voi aiva hyvin jättää kokonaansa välihin josnei tälläänen tyjyjänpäiväänen ja ajoottain varsin arkinenki nakuttelu huvita. En yritäkkää teherä tästä mitää viisauksien kaivoa enkä kaiva tähän mitää faktaa, ne saa jokahinen kattoa itte mistä tykkää. Niin mäki teen. Mä kuvaan täs vain tätä omaa arkista elämää täälä ja osittain sohojolaski. Siälä ei vain taharo oikeen nakutteluhun olla aikaa. Tai kattotahan sitte sitä tuonnempana, jotta onko sitä aikaa vaiko ei. Mutta nyt alakaa meirän siives heräämisrosentti nousta, jotta siirryn tästä muihin puuhiin. Niinku kaffin keittoon ja vastaaviin arkisiin asioohin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti