perjantai 11. marraskuuta 2022

aamu

alakoo aikaasin, toki tämän arvasin ehtoolla kun rättiväsyneenä vaaterihin menin. Mutta ei siinä mitää, nukutaan silloon kun väsyttää ja sitte jotaki muuta. Nämä aamuyön tunnit on laillansa mukaviaki, hiliaanen taloo ja ei kuulu pihaltakaa juuri mitää. Jokku kukoot jo ääntänsä aukaasoo, mutta ne on nuota tappelukukkoja joita tuos naapuri pitää. Toinen naapuri (se jolla oli kauppaki muinoon) pitää kans muutamia kanoja ja neki tuos markilla pasteeraa. Saavat siinä olla, ei niistä mitää harmia pääse olemahankaa. Siinäpä kuopsuttelevat ja roskia maasta nokkivat. Markille oli joku aika sitte ilimestyny kissi ja nyt sillon sitte poikasia, sanoon heti alakuhun, jotta kissit ei sitte tuu sisätiloohin! Eioo ennekää piretty kissiä ja tilanne eioo siitä kuinkaa muuttunu. Kissa on yks eniten tauteja kuliettava elään ja siksikää en niitä sisätiloohin halua. Kolome vuotta oltu pois täältä ja moni asia menny retuperälle. Jääkaappia eioo muutaku meillä ja keittiöstä on rikottu kaikki tuolit. Koitan sen pöyrän pelastaa ja siirrän sen tuohon etukuistille ja kattellahan siihen hyvät tuolit niin paranoo tuo terassin viihtyvyys jokseenki paremmaksi. Siinä nyt olevat kalusteet otan ja lakkaan uusiksi ja kattotaan sitte, jotta mihinkä ne sijoottuu. Tääläku eletään niin huolettomasti, mistää ei piretä huolta ja kun joku menöö rikki se vain pistetään sivuhun ja ollahan iliman. Varsinki ku eioo rahaa hankkia mitää uutta, mutta ei osata korjatakkaa juuri mitää. Ja saatana, kaikki mun työkalukki oli hävinny! Ei niitä palioa ollu, mutta oli kumminki vasaraa, pihtiä ja muuta peruskamaa. Seuraavat hankinnat piränki sitte kassakaapis! Leatherman on sitte nyt ainoa tyäkalu, mutta sillä päriääki kohtalaasen hyvin ja Jounilla tuos likellä on sitte viimesenpäälle työkalut. Jounia jo kysyynki apuhun, televisiostaki oli hävinny johtoa ja muutaki... Silloon kolome vuatta sitte ostin uuren älytelekkarin, jotta se pitää saara kuntohon. Joitaki kaapelia ja liitintä vain, niin uskoosin pelittävän. Jotta tänään sitte ostoksille ja vissihinki oieen Suphanburiin, vessaan tarttoo jonku härvelin, jtta saarahan huuhtelu pelaamahan. Ja sitte varmahan huonekaluakaupaski pitää käväästä, mutta sen kerkiää. Kunhan suunnitellahan, jotta mitä tarttetahan ja mitä hankitahan. Tämähän on meirän koto ja tästä koitetahan pitää hualta. Nyt vain on jääny liikaa välistä pois ja aika on teheny tehtävänsä. Kummasti rupes lankomiäheenki tulemahan eileen virtaa, samoon vaimohonjs jonka parhaita pualia eioo siivoaminen... Tipi taas on viimesenpäälle siivoaja ja haluaa paikkojen olevan puhtaana! Pihamaata en oikeen keriinny kattelemahankaa, mutta meinaan panna joutavia sitä siistimähän ja suunnitellahan sinnekki joitaki uusia istutuksia, jotta taimikauppahanki tuloo asiaa tuonnempana. Jotta piisaa täs puuhaa, ei tartte yhtää olla jouten. Tai saa toki ollakki, kunhan vain homma etenöö ja jotaki tapahtuu. Mutta mukava tänne oli tulla ja asettua kotionsa, kaikesta hualimatta. Eikä tuo matkakaa haitannu, soli vajaat 30 tuntia ovelta ovelle. 0313 näyttää kello ja vois vielä asettaa ittensä vaaterihin ja koittaa, josko se vaikka uniki tulis. Mutta näitä nakutteluuta tuloo tasaasesti ja samoon vireootaki. Laitan tuonnempana sen juutuupin osootteen josta näköö kaikki vireot. Ja fasepuukkiin laitan kans live-juttuja, jotta kaveripyyntöä vain kehiin jos niitä haluaa kattella. Hyvää yätä sohojolaan ja muualle pian huamenta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti