Lauantai

alakoo jo pikkuusen ennen päivän valakenemista, olisko ollu kohta viiren aikoohin kun uni jokseenki loppuu ja pian sitte siitä nousinki. Nyt jo kaffia mukis ja pikkuusta valaasemistaki näyttääs tapahtuneen. Kello on menny jo pikkuusen yli kuuren ja kyläki alakaa heräällä omalla laillansa. Maatalouskoneet mennä putkuttaa pelloolle ja farmarit mopoolla peräs. Enimmäkseen täs viliellään riisiä, mutta on palio sokeriruokoaki ja joitaki muite vihanneksia tuola erempänä. Mutta näillä markiilla riisiä ja sokeriruakoa. Sokeriteheraski on lähellä Samchukia, jotta eioo pitkät toimmitusmatkat sitte kun se aika tuloo. Sokeriruokon saronkoriuusta aiheutuu sitä ympäristöhaittaaki kun polttavat siitä ensiksi ne leheret pois ja sitte katkovat ja kuskaavat pois. Polton aikana sataa mustaa lunta meillekki ja se eioo vaimoasta ainakaa kovaa mukavaa, kun pitää lakaasta monehen kertahan... Jotta niin täälä tuota ilimastoa hoiretahan. Ja roskia poltetahan usiammaski taloos, meillä sen lopetutin jo vuosia sitte ja annoon eherottoman kiallon asiasta. Polttavat kaikki maharolliset moskat ja siitä jos mistä se savu nousoo. Joskus tuos vastapäätä on poltettu roskia ja meille saatananmoinen savu ja kestää kauanki! Silloon panin Tipin asialle huomauttamahan asiasta, jotta vois kattoa ainaki tuulen suuntaa, jottei meille sitä saatanan myrkkysavua pukkaa. Eioo savuuttanu sen jäläkeen. Roskat täälä kyllä haetaan tuosta portin pielestä, mutta seku pikkuusen maksaa. Oikiastaan oon kieltäny kaiken (paitsi kuivien lehtien) polttamisen markilla, ostetaan hiilet sitte niiltä jokka niitä työkseen siihen tarkootetuulla paikoolla teköö. Ei me niitä niin palioa tartte, jotta niitä pitääs itte ruveta polttamahan. Silloon kolome vuotta sitte tontilta kaarettihin (tarkoottaa, jotta kaaratutuin) muutamia puita, niin kaataja sai työpalakkaa kaikki puutavarat ja kaikki hävis oksineen kaikkineen. Muistaakseni siinä oliki koko kaatopalakka. Ja toivat vielä ison säkillisen hiiliä ja taisivat olla niistä puista poltettuja. Jotta sohojolas meinatahan kieltää puitten poltto joka paikas kokonaan, jotta olisko paree näis mais teherä jotaki? Näillä seuruulla kun sitä populaatiota on pikkuusen enemmän, jotta maailama ilimasto asioota ei sielä ratkota eikä niitä Kreettakaa ratko vaikka kuinka kaakattaa asiasta. Olisko mentävä vaikka Kiinaan ensiksi, jossa hiilivoimmaloota rakennetahan aiva niinku mitää onkelmaa ei olisikkaa. Ja sitte Intiahan, johon sama tyyli. Nojaa, siinä sitä ilimastovouhkaasua aiva pikkuusen. Verenpainelääkkeet jo otettu, jotta ei onkelmaa. Tuonne Fasepuukkihin oon laitellu kuvia meirän syämisistä ja joku jo kerkes siunaalla sitä, jotta kuinka kovaa lihoon nuan hyvillä ruuilla. No, vastasin siihen, jotta oon jo vuosia syäny VAIN hyviä ruakia ja jotta mun kuvaamat ruaat on useen useammalle syäjälle kun vain mulle tai mulle ja vaimolle. Yleensä jopa neliälle syäjälle, mutta meirän kans ei samas pöyräs muita syä, ne syää sitte sisällä sellaasen matalan pöyrän äärellä johonka minen oikeen taharo taittua. Ja siksitoiseksi oon siirtyny sellaasehen ruakasysteemihin, jotta syän sen aamupalan (yleensä puuro ja pari kertaa pekoni-nakki-muna) vasta tuos kymmenen kantturoos ja näin sitte lounas jää väliin ja sen aikaan vain herelmiä ja pari näkkileipää kaffin kans ja sitte vasta illansuus päivän pääateria. Jotta kyllä nualla ittensä ravittoo! Eileen Tipi halus kaupalla käyres ostaa friteerattuja panaanija ja muita vastaavia, mutta jätin ne kylymän viiliästi väliin ja vetosin uuristuneeseen ruakasysteemiin. Hyviähän ne friteeratut panaanit on, mutta liikaa mulle tai liikaki hyviä. Jotta jos niitä maistaa, sitte menöö melekeen koko pussillien ja sehän vastaa jo kunnollista ateriaaki. Jotta mialuummin syän sen kunnon aterian. Jääkaapis on aina tuoremehua ja itte haurutettua vihiriää teetä, jotta niitä sitte juomiksi. Siinä pikkuunen ravintokatsaus siitä kiinnostuneelle.

Olihan tuo eilinenki ateria tosi hyvä, mutta soli tiatoosesti kevyttäki. Vasemmalla mun suasikkiruakaa joka makrillia erilaasilla kasviksilla ja sitte oikialla Jam-salaattia johona pikkuusen erimoosia makkarootaki. Ja keskellä keitettyjä kananmunia. Jotta ei tuos mitää turhaa rasvaa oo ja lisukkeena toki jasminiriisiä. Ei sen kummempia soosia, niitä täälä ei harrasteta, ruoka ittessään pitää sisällään kaikki mitä tarttoo. Sohojolas aina kysellähän sitä soosia ja oon sanonu, jotta me teherähän thaimaalaasta ruakaa ja siihen ei sellaaset soosit kuulu. Täälä ruaka ku ruaka syärähän riisin kans ja minen ainakaa mitää soosia kaipaa. Ja kovaa harvoon sitä eres teen, joskus saatan makkara/nakkisoosin tekaasta, mutta tosi harvoon. Ja jos teen makaroonikoteloa, ei sen kans tartte mitää soosia olla, menöö aiva sellaasenansakki. Perunoota en keitä täälä koskaa, perunakotelokki teen useemmin bataattihin, son makiampaa ja tuloo oikeen hyvä lihakotelo! Jotta siinä pikkuusen ravitsemuksesta. Kello vasta puali seittemän, jotta pian aika sen toisen kaffimukillisen... Täs nakutelles päivä on melekeen valiennu ja kukookki heränny oikeen kunnolla roikastamahan, samoon liikennettä alakanu olla. Lähistön kana- ja muille tehtaille menevät aitaa olla nyt lähärös. Mutta mä hakaasen sen kaffin. Lauantaitahan mennähän ja koululaasekki vielä nukuksii, ettei kuulu sitä melekeen joka-aamuusta kalapaliikkia vaatteista ja muusta vastaavasta. Pau on opettanu tyttärensä pikkuusen liika hyvälle, passaa kaikki valamiiksi ja teinari-ikääset ei paa tikkua ristihin oikiastaan mihinää kotoaskareis. Tipi on niihin pannu pikkuusen vauhtia, mutta sanoon siitä jotteioo meirän homma niitä komentaa ja prissata. Toki saavat ja pitääki pikkuusen jotaki ruakansa etehen teherä, son aiva oikeen. Ja sama koskoo poikiaki. Täälä vain tahtoo olla sellaanen tyyli, jotta naiset ja äiteet teköö kotohommat ja miehet ei sitte juuri mitää. Jokku toki töis käyvät eres tilapäisesti, mutta on palio sellaasiaki talouksia johon anaiset hoitaa aiva kaikki ja käyvät vielä lisäksi ansios ja hankkivat ruaan talohon. Sellaanent yyli mua siappaa ja lujaa, useen nämä miehet vielä ryyppää aika raskaastikki ja sehän sitte aikaansaaki sen, jotta naiset leskeytyy yllättävänki aikaasin. Taitaa täälä maalla olla miesten yleesin kualinsyy nua sisätaurit ja niitte aiheuttaja se lamppuöljyä musituttava LaoKhao-juama jota enoo kun pikkuusen suuhuni laittanu. Siihen laillansa kuali Tipin vanhin veliiki, veti sitä pullokaupalla päiväs ja se tuhos sisäkalut vuosien mittaan, jotta mitää ei ollu tehtävis ja tämä onnetoon ei teheny yhtää mitään, jatkoo vain loppuun asti juomistaan. Mutta mitähän sitä keksiis tälle päivälle? Johonki vois mennä, mutta mihinkä? Joulukuushan kakaroolla on koulusta vapaata ja viärähän koko kööri Cha-amiin samalla ku mennään sinne koko kuukaureksi. Meillon sieltä vuokrattuna taloo johona ainaki kolome makuuhuonetta ja keittiöt sun muut. Tai mä meen sinne ensiksi tämän köörin kans sitte kun se koulun vapaa alakaa ja Tipi tuloo sitte jonkuaijan päästä kun sen retriitti temppelis loppuu. Jotta pääsen/saan viettää sielä aikaa aiva yksinki ja se jos joku on herkkua. Tipi tosiaan menee jo pian sinne temppeliin joittenki koulukavereittensa kans jonkummoosehen retriittihin, olisivakko kolomisen viikkoa sielä ja keskittyvät uskonnon harioottamisehen ja välillä pitävät temppeliä siistinä. Kysees nunnatemppeli ja johonaki Bangkokista pohojoosehen. Eihän nämä lapsoset (varsinkaa) pääsisi täältä koskaa mihinkää jos me ei niitä mihinkää viätääsi ja tuonne rannalle lähtevät oikeenki innokkaasti. Cha-ami on mun suasikkipaikkoja ja siälä on tosiaan meri aiva rannas. Jotta sinne sitte pulikoimahan, mutta tälle tai huomiselle päivälle vois jotaki suunnitella, kunhan tuo vaimo tuosta vierestä heräälöö niin voin ottaa asian esille. Eiköhän ala piisata tämä aamunakuttelu, on Raaka-Arskalle jotaki luettavaa vaikka ei senkää tiämmä töihin tartte sonnustautua... Jotta näin alootettihin löörtaakki täälä!