aatonaatto

tuliki alootettua sitte kohtuullisen aijoos, johtuen eilisestä väsymyksestä. Menin jo pian kahareksalta petihin ja sehän tarkootti normaalia aikaasempaa nukahtamistaki ja se taas sitte aikaaasempaa heräämistä. Mutta mitäs sen on sitte väliä? Kello tuli justihin viis ja puolisen tuntia oon orotellu, jotta kone sais päivityksensä tehtyä. Mittari tutusti lämpöösellä ja sateen ropinaa kuuluu rännistä. Jotta oikeen jouluunen on keli. Tänään ei sitte ookkaa enää myyntiä, eli ei mennä Kauhajoelle, mutta mennähän normaalisti äiteen tyä käynnille kattomahan jotta kaikki on oo ja koo ja pitämähän vaikka pikkuusen seuraa. Kun tuota aikaa nyt on siihenki jokseenki paremmin. Eileen ehtoolla valamistelin silakat liemehensä, otin nahkat pois ja liemi on vettä, etikkaa, suolaa ja sokeria. Ja illalla sitte ne palastelen (helepompi laittaa vaikka leivänki päälle) ja teen sen kastikkeen johon tuloo kermaviiliä, majoneesia ja rutkasti valakosipulia. Ja sitte saaki olla taas huomisehen, jotta saarahan tyttären tyänä maistella. Tai ne saa jokka uskaltaa ja yleensäkki silakasta tykkää. Lisäksi on suolasienet ollu yön likoamas ja justihin maistoon ja totesin sopivan suolan jääneen sieniin ja laitoon valumahan. Jotta niistä valamistuu sienisalaatti joulupöytähän. Ja soonä onki sitte kaikkinaaset jouluvalamistelut. Olohuoneeseen saatiin eilen viimeenen tilattu matto ja seki on paikoillaan ja nyt voi toreta, jotta huushollis on matot kunnos ja paikoollaan. Eiväkkä oo mikkää joulumatot, saavat olla lattias vaikka kesähän asti. Ja vaikka sen jäläkeenki. Jotta siirryn tästä piakkoon uutisten parihin.