joulupäivän

aamuna voi sanoa maan olevan valakoosena, alakoo meinaan räntää ripsiä silloon ku kotioppäin ajeltihin ja yön aikana on pakastanu sevverran jotta se räntä muuttuu lumeksi. Ja nykki mittari oli pikkuusen pakkasen paulella. Mutta tämän tilanteen ei ennustettu olevan kovinkaa pitkäikäänen ja taas on paluu siihen sohojoon... No, tänään kumminki mennään tällä. Tänäänkää eioo mitää sen kummempia suunnitelmia, äiteen tyä mennähän joululounaalle ja Tuula ottaa kaikki eväät mukaansa. Jotta aamupala saa (ja pitääki) olla varsin niukka, enoo ruukannu suuria lounaita syäräkkää, mutta nyt veikkaan tarjonnan olevan siksiki runsasta jotta siihen on syytä jotenki varustautua. Eileen ei tullu liikaa syätyäkää, ei vaikka ruaka kuinka hyvää oliki. Jotenki oon noihin kalaruakihin enemmänki tykästyny ku laatikoohin ja varsinki kinkkuhun. Kalkkuna maistuu jopa paremmalta ku kinkku, vaikka eileen syäryn kinkun oliki Jeren äitee apistanu ja siinä sinällään ei mitää vikaa ollu. Mutta omas suus maistuu kalakkuna paremmalta, mutta kalat yli senki. Jere oli teheny skageneita ja ne oli aiva loistavia, samoon täytetyt kananmunat. Jotta monemmoosta oli pöyräs eileen. Mutta kattotahan tämä päivä ja otetahan oikeen rauhallisesti.