aatonaatto

ja kukot kiakuu kilipaa taas. Aloottavat siinä neliän hujakoos ja sitte kuittaalevat toisilleen koko aijan. Välillä kuittaukset tuloo kauempaa ja sitte niihin taas vastatahan täs likellä. Meillä ei (enää) oo sen kummemmin kanoja ku kukkojakaa, ne menehtyy johonki tautihin ja uusia ei sitte enää otetakkaa. Oli kumminki aika vaativa homma pitää kanat kunnos ja järiestykses. Mutta nyt aamukaffilla terassilla ja tänään noustuki pikkuusen aikaasemmin ku on jonkimmoonen erikoospäivä buddhalaasilla. Eileen hakivat torilta isot satsit herelmiä joita nyssitte asetellahan näille alttariille niinku lahajooksi vainajille. Sisälläki on sellaanen pöytäalttari ja siihenki pienee setti herelmiä tällättihin. Sain toki mäki eileen viinirypälehiä ku niitoli niin hanittomasti jotta sanoon Buddhalle piisaavan muutoonki. Ja olivat riattaan hyviä, sellaasia isoja ja tummia. Niitä pitää ottaa jatkoski. Mutta tänään ei lahajooksi laiteta muita ruakia, jotta taitaa olla sellaanen pikkuusempi tämä juhulapäivä. Ei liity vissihin kuinkaa huamisehen, kunhan vain on. Näyttääs tulevan taas komia päivä, taivaalla ei näy ku pieniä piliven riakalehia ja pian alakaa aurinko porottaa, kunhan täs tuntiki orotellahan. Sitte pitääki joko siirtyä sisälle tai asettua tuahon kiikkutualihin lämmittelemähän. Tairan valita tuan jäläkimmääsen. Tyämaalle tosiaan tulivat ehtoopäivällä eileen ja alakasivat laittelemahan forumja tulevia pylyväitten valuja varte ja saivakki kohtuullisesti aikahan. Tosin pimiä katkaasi hommat ja jäivät nyt neliän päivän vapailla, palaavat vissihinki vasta keskiviikkona tyämaalle. Täälon sellaanen tapa, jotta se ensimmäänen ja toinen päivä uuttavuatta on vapaapäiviä ja näin esim. kakarat saa kohtuullisen pitkän vapaan. Ja miksei osa tyälääsistäki. Vilieliät ei välttämättä vapaita pirä, ei ainakaa jos sattuu joku homma olemahan kesken. Soli muutoon eileen varsinaasesti tosikäytös se hankkimani moskiiton ja muitten ötököötten karkoottaja ja osoottautuu tosi soivaksi peliksi. Satoja moskiittoja ja muita lentäviä koki kohtalonsa ku menivät niitä valoja kattomahan. Eli pääsöö eherottomasti jatkohon ja hommaan meirän tulevalle pikkuterassille vastaavan, mutta pienemmän. Ja teetätän sellaaset telineet joilla saan ne seinähän roikkumahan. Täs oli ehtoolla palio mukavee istuskella ku ei niitä ollu ollenkaa niinku aiemmin, toki nilikat piti suihkutella varooksi. Pirullisimpia on ne oikeen piänet moskiitot jokka ruukaa kupata nilikat aiva maharottomaksi. Kokemuksia asiasta on. Ristus ku oliki kaffi taas maullaan. Eileen naamakirias jaoon ruakakuvan johona oli tariottua ruakaa, paistettua maksaa, possua kasviksilla ja se jakoo miälipiteitä kovaaki. Maksa kuuluu eherottomasti mun suasikkiihin ja justihin rapiaksi paistettuna ja vain miarosti sualattuna. Enkä sitä useen syä, mutta on niin ristuksen hyvää. Possun maksaa luannollisestikki, mutta mulla menöö proilerinki maksa, varsinki tikkuruakana oikeenki livakkaasti. Iltaruaalla en yleensä syä riisiä juuri ollenkaa ja eileenki oli oikeen mukava pistellä tuareita kasviksia, siinoli herneitä palakoineen, kukkakaalia ja porkkanaa. Mikäs sen parempaa? Toki sekahan oli paistettu ohkaasia possunsiivuja, hyvin meni toki neki siinä maksan ohes. Alakupaloona oli eileen sellaasia karamellisootuja kanansiiven tynkiä ja niis ei palioa syätävää ookkaa. Oikiastaan nahka ja hitunen lihaa johonaki, mutta nonki sellaasia naposteltavia enemmänki ja toimivat oikeen hyvin juamien seuras. Eileen aniset kokeeli ensimmääsen kerran niitä ku näkivät näitä siiventynkiä torilla ja hyvin onnsituu ensimmäänen kokeelu. Seuraavalla kerralla pikkuusen vähemmän sokeria niin paranoo. Huomisen ohojelmaki selevis, ei mitää sen kummempaa ohojelmaa. Sukua tuloo niinku muinaki ehtoina ja pihakatos on jo siivottu tuan yhyren vetelyksen toimesta. Tai mä sen siihen komensin. Saiki kuurata oikeen kunnolla, ettei piisannu pelekkä lakaasu, rätti kätehen ja kaikki pinnan puhtaiksi! Varsinki jos meinaa huomenna ruakakuppiaan esille ottaa. Ristus notta. Pistän täs välis joitaki kuvia eiliseltä ja jatkan sitte tuonnempana nakuttelua.