Päivää

mennään jo ja melekeen puoles... Kauppias oli rakentanu ittelleen kassakaapin eileen muriotusta kaapista ja oli laittanu siihen pari munalukollista salapaa ja kiinnikkeet joilla asettaa tämän paksuulla kettinkiillä paaluhun kiinni. Aiva vähillä työkaluulla teheny ja salavat popniitiillä kiinni... Siinei isoja työkaluja tarvitte ku tuon saa aukaastua, mutten kauppiasta viittiny masentaa. Tarjosin oluen hyvästä oivalluksesta... Siis hänelle, ittelle ostin toki kans. Ku päivä melekeen puoles kumminki ja alakaa oelmahan kohtuullisen lämminki., InstraWeTHER NÄYTTI VAIN 30, MUTTA ILIMATIETEENLAITOS 32 JOKA TAITAA OLLA LÄHEMPÄNÄ TOTUUTTA. Sorry, jäi capslokki päälle... Perskule, nettirarioki meinaa pätkiä aika lujaa. Suamipoppia ja Nostalkiaa kuuntelen aamusta alakaen, niinku ootta varmahan havaannu. YKS vinkki tuli tuos äsköön mielehen ku naamaani ajelin... Ensiksi istuun vajaan tunnin aurinkos ja näin pehemensin herkkää naamaani joka heleposti partaa ajelles saa haavoja joitten tyrehryttämisestä kyse. Vähä ennen vaimon lähtöä tänne oltiin saunas ja normaalisti ajelin parran saunomisen jäläkeen niinku ruukaan. Aikaansain nenän alle kumminki sellaasen haavan jota en saanu millää tyrehtymähän. Kokeelin kaikki keinot; jääpalat, painamisen, geelit ja muut. Tipi siinä sitte muisti vanhojen ihimisten konstin (Thaimaasta) jossa tupakanmuruulla moinen vuoto asettuu. No, onneksi löytyy talouresta jonku jättämä katkennu tupakki josta sitte vaimo ripotteli puruja vuotavalle haavalle. Ja ei aikaakaa ku vuoto asettuu ja tilanne näin rauhoottuu. Eikä vuotanu enää ja siihen muarostuu yön aikana rupi joka ei auennu. Sitte en pariin viikkoon partaa siltä alueelta ajanukkaa ja sinä aikana tilanne asettu kutakuinki entiselleen. Normaalia musta ei saa kuinkaa. Ei ainakaa enää. Jotta siinä ilimaanen vinkki moisesta kärsiville. Vanhat ihimiset tiätää ja osaa monta asiaa joista nykyväki ei tiärä mitää. Voi kuulkaa, ku maistuu kylymä LEO hyvältä täs lämmös. Täälon muutoonki tuo lääkitys kutakuinki omalaatuusta, paikalliset ei herkästi oikeille lääkäriille mee vaan lääkkeeksi hankitahan jotaki luonnontuatetta tai vastaavaa. Ja jokku lääkärit määrää antipioottia joka vaivahan ja sehän eioo hyväksi. Kylällä on toki lääkäriki (ja kuinka ollakkaa jollakilailla vaimon sukua) joka teköö kotikäyntiäki, eioo pitkä vastaanotollekkaa. Kerranki jouruun sinne menemähän ku moskiitot kuppas jalaat aiva maharottomiksi Salavaa ja piikki kankkuun, johan lähti paisumat jaloosta. Pienet moskiitot on pahimpia, silloonki asia tapahtuu läheeses temppelis olleis juhulis ja siinä illan aikana kuppasivat jalaat ja varsinki nilikat aiva maharottomiksi. Ja aina tämä lääkäri näyttää mulle miton milloonki pistämäs, tietää jottoon jonkimmoonen hoitajaki. Ainaki ollu. Suphanburis taitaa olla lähin sairaala johonka pitääs mennä jos jotaki vakavampaa sattuus. Tai sitte Bangkokkihin johona on sitte sellaasiaki paikkoja jottei suames sellaasia juuri ookkaa. Ja ostoskeskuksien apteekiista saa aikalailla kattavasti lääkkeitä jokka kotomaas reseptillä, Samchukin vanhoolla markkinoolla on yks apteekki johona viäki kattavampi valikooma. Apteekinhoitajana nuarimiäs joka ainaki ymmärtää tuota lontoonmurretta ja näin oon saanu seleville valikoomasta. Esim rauhoottavista löytyy erimoosia pameja irtotavarana ja samoon löytyy Viagraa montaaki sorttia. On aitoa ja kopiota ja niitten kopioota. Niinku monia muitaki lääkkehiä. Ja antibioottia sellaasiaki, jotta taatusti kualoo kaikki ajokoiraa piänemmät. Joskus oon itte ostanu antibioottikuurin ja sellaasen kolomen päivän kuurin johona otetahan kaks kapselia kolomena päivänä. Ja niin kaikkoaa alakava keuhkoputken tulehrus. Itte sen tiärän, jotta koska son tulos ja koska se ei mee ittestään ohi. Silloon ku meinaa paska tulla housuhun yskies on kuuri saatava... Ja vattalihakset aiva kipiänä yskimisestä... Joitki vuasia sitte mentin kaverin neuvomana Pattayalla Bangkok Hospitaliin ja ottivat sinne sisälle yhyreksi yäksi. Matkavakuutus toki korvas, mutta olipahan hiano hospitaali. Vaimolle sijattiin peti siihen soffaosastolle ja mulla oli sellaanen leviä moottorootu peti ja näkymä Pattayan rantabulevaartille. Ruaat sai valita listalta ja hoitajan kävi kattomas vähä väliä ja mittoovat milloon mitäki. Vuarokausihinta oli aikamoonen, etten oo niin kallihiis hotelliis koskaa ollukkaa. Enkä mee. Mutta hoito oli hyvää ja kävääsi jopa suamia puhuva sosiaalihoitaja kattomas jotta onko kaikki hyvin. Oli usiamman sairaalan yhteenen ja oli tietokoneeltaan nähäny mun tulleen paikalle. No, mullahan oli kaikki hyvin ku neoo kovinkaa kielivammaanen. Hoitoon kuuluu kaikki lääkkeet ja mukaanki sai aikamoosen setin ja tarkat ohjeet niitten syämiselle. Vaimo sai kans lääkkeet, silloli meinaan melekeen sama tauti. Lääkäri eherotti jäämistä vielä yöksi, mutta sanoon osaavani lääkitä ittiäni hotellilla aiva yhtä hyvin enkä halua näin rasittaa sairaalan resurssia... Sanoon kyllä senki, jotta ymmärrän oikeen hyvin jotta noilla hinnoolla haluaasivat mun jäävän vielä ainaki yhyreksi yäksi. No, se siitä ja sen kestävyyrestä. Nyt suamipoppia ja pikkuusen lisää juamaa. Sitte päivän seuraava suihku ja lepi, lepi.