joulupäivänä

raksaväki tuli työmaalle sillävälin ku oltiin lähäretty Suphanburiin asioolle. Käytihin parfyymikaupas joka oli kylläki lopettanu, mutta uus löytyy pienen haun jäläkehen. Sitte siitä käytihin Tescos pikkuusen hiukopalalla, mä pitsalla ja muut nuudelisopalla. Oliki siinävaihees suu kuiva niinku se kuuluusa peruiinin sanraalinpohoja ja se ensimmäänen huurteinen heinäkenkä meni melekeen siihen. pitsa oli sopiva välipala ja se toinen heinäkenkäki meni jotta livahti vain. Sitte piti käytävän rahanvaihros jonka vaimo suveriinisti hoiteliki. Ostoslistalla oli vain sellaanen moskiittosieppari ku mikä Jounilla on ja sellaanen tuli hankittavaksiki. Hinta miälestäni varsin kohtuullinen 690Bht, jottei juurikaa riipaassu. Siitä sitte tukun (juomia ja muuta mukavaa) kautta kotio suarittamahan taas tätä vaativaa rakennusvalavontaa. Tosin nyt oon täs kaupalla nauttimas ansaattua LEO:a ja kuuntelen Bablon emaililla lähettämää musiikkia. Muisto vain jää-kappale saa silimäkuluman kostumaan. Kuunnelkaa BABLOn musiikkia vaikka juutuupista niin tajuatta, etten puhu potaskaa tälläkää kertaa. Tulkoot mainituksi, että palavelin tämän Marko Junnilaisen (Bablo) isän Eskon kanssa Siinailla -78 ja sain vasta marraskuus seleville, että Esko oli parisen vuotta siirtyny yläkerran rt-joukkoohin ja tieron välittäjältä sain Markon nimen. Miehen tavootin, kuinka ollakkaa naamakirian kautta ja käytihin pitkähkö puhelinjutusteluki marraskuun puolesvälis. Hän on tosiaan esiintyvä taiteelia ja ääni mun makuun. Marstiolla samantyyppinen ja siitäki oon aina tykänny. Nämä emailis tulleet kipaleet ny kuunnellu kuulokkeilla pariinki kertaan ja ovat sitte viimesenpäälle! Jotta siitä vain juutuuppihin. Nyt kuulokkeista tuuppaa ZZ-Top joka aina ollu mun eherottomia suasikkia. Nyt ei renkää rarioota juurikaa kuunnella, alakaa joulumusiikki niin tympiä ku eioo oikeen jouluuset viiliksekkää. Tänään asioontireissulla ilimootin, jotta ruakakunta ruakaaloo tänäehtoona sitte ulukoostettuna johonaki ulukoilimas olevas ravitsemusliikkees. Yks paikka käytiinki kattomas, mutt aloe koko restaurantti häippäässy. Ei olluku nurmikonkasteliat toiminnas. Mutta veikkaan, jotta ruakala löyretähän ehtooksi. Ja ulukoilimasellaanenki viälä. Mukataa ei ny justicia uppoa, mutta jotaki mennähän einehtimähän kumminki. Tyämaalla on tosiaan tohinat menos ja asentaja tuli jo irroottamahan ilimastoontilaitteenki, vissihin viää sen samalla hualtohon jotton sitte heti tällättävis uutehen seinähän jtta saa sen makuukammarin sitte viiliäksi ku pihalla rupiaa helemikuus olemahan lämpöösempää. Rautaa kovaa taivuttelevat niihin rakenteisiin ja kaikki käsipelillä ja mukana naiset siinäku miähekki, Tyämaalla olevat naispualiset henkilöt ovakki sitte riskimmästä päästä, ukski sellaanen jotten kättä rupiaasi vääntämähän. Varsinki ku näin kuinka 12mm hariateräs taittuu... Meinasin sanoa tualle lankomiähelle, jotta tuata pihaa on aiva turha kastella, se kuivaa samantiän. Paree olis tulla juamahan mun kans kylymää kaliaa. Mutten mä sitä sille sanonu, enkä antanu ymmärtääkkää niin. Täälon muuten tua poliisitouhu tiukentunu siihenmallihin, jottei väki enää uskalla kovaa juavuksis ajella sen kummemmin mopolla ku autollakaa. Ja son vain hyvä juttu se. Ban WalgLuek on tosiaan kylä johona vaikutetahan ja se löytyy kuuklettamallaki, temppeliki on tuas aiva likellä ja kaks vaimon veliä on siä munkkina ollukki. Vanhempi (nyjo vainaa) potkittihin pois juapottelun takia ja toinen lopetti ku sairastuu ja leikattihin päästä joku kasvain. Vaimon suku on tältä kylältä molemmin pualin ja se selittää sen jotta sukulaasia piisaa. On oikeita serkkuja sitte niitä melekeen serkkuja. Oikeita tätiä ja setiäki on piisalle asti samoonku enoja... Kaikkia aina muistakkaa, mutta kunhan ovat jollakilailla sukua. Kylällä on lääkäriki joka sukuun kuuluu, vissihin niinku oikiastikki ja häneltä saa avun moneen vaivaan ja varsinki ku pikkuusen pohojustaa asiaa kääntämällä oireitten tilaa pikkuusen helepommin ymmärrettäväksi. Ja ku itte oon ansaantaharrastuksena ollu erimoosis sairaaloos (vaikkai enemmän miäli-sellaasis) niin jotaki lääkkehistä oon oppinu ymmärtämähän. Ja tämä lääkäri aina näyttää pullon kyliestä enneku ruiskuun vetää jtta miton tulos... Yleensä sipasoo sellaasen koktailin, jotta kaikki ajokoiraa piänemmät kualoo... Ja son taivahan tosi. Noh, saatan pikkuusen pluutata tuosta koiran koosta. Olisko mäyräkoira paree? No, lääkkeet on kumminki tehokkaita ja apua saa silloon ku tarttoo ja lääkäri pömähtää vaikka kotio jos sattuu kylällä olemahan. Anoppivainaata kävi säännöllisesti lääkittemäs ja siinä samalla hoiteli muitaki jos sattuu jollaki jotaki vaivaa olemahan. Jotta turva on kelekas tälläki kylällä ja terveyrenhoito toimii paremmin ku siälä kotosuames. Tai ainaki moon asian niin ymmärtäny. ZZ Top möyhää viäki. Gimme all your loving justihin alakoo ja johan alkaa rytmiä löytymähän. Nyt muutoon verellähän sellaasia lukialukuja, jottei koskaa. 500 saattaa täyttyä tänään ja sehän asettaa nakuttelialle paineita. Vaikken mä niitä juurikaa ota, nakuttelen mitä sattuu vaikka olis vain 10 lukiaa... Yks paikallinen kävi kattomas, jotta mitä touhaan. iPhonesta tuuppaa musiikkia ja läppäri naksuu... Jaaha, tuumas kaveri ja siirtyy takavasemmalle. Tuos mainitus juamatukus käyressämme ostin paikallista (käytän muutoonki paikallisia tuatteita) votkaa johon sitte purottelin pussillisen Fisherman Friendejä, niitä salmiakin makuusia. Niitähän täälä ei kaupoosa ookkaa, kaikkia muita kyllä. Turkis pepperit loppuu jo ku vein Jounillekki pullollisen sitä sekootusta. Mutta tuloo tuostaki oikeen mukava napsu. Ne muut amaut on pikkuusen sellaasia erimoosia, etten oo niitä juurikaa harrastanu. Jotta sellaasta lantraamistaki tuloo harrastettua. Mutta nyt ei toista olutta renkääkkää ottaa, ettei tuu liika täytehen ja pystyy ehtoolla einehtimähän maksamansa summan etehen. Ilimootin meinaan olevani ehtoolla maksajan paikalla, mutta samalla sanoon ettei mukahan oteta laiskuria yhtäkää. Jotta turha kuvitellakkaa mun rahoolla syävänsä jos ei paa rikkaakaa ristihin. Vähintä on, jotta lakaasoo pihaa ja kerää roskia joita itte ovat sinne heitelleet. Ristus ku roskiksia on joka paikas ja silti roskia vaikka mihinä. Mutta nyt pistän nakuttelun paussille ja rupian taas ratkaaemahan ropleemaa jotta kuinka saan Macin havaattemahan bluetooth-alitteen. Son viälä ratkaasematta, jotta hommia piisaa. Hyvää ja erelleen rauhallista Joulupäivää kaikille säätyyn kuuluville ja kuulumattomillekki.