olipahan

Joulueineet Enillä ja Jounilla. Kinkkuki oli justihin sopivan sualaanen ja Jouni taitavasti sai aikaan melekeen siivujaki vaikka kinkku oli paistunu ylikypsäksi. Ja valakosipulilaatikko oli niin maullaan, jotta kinkun lisäksi jäi melekeen muut eineet syämättäki. Eli sitä kinkkua meni kohtuullinen määrä sen perunakotelon ja valakosipulisinapin kans. Unohtamatta juamia, ensiksi LEO:a ja siinä välis muutamia jäisiä votkasnapsia ja päälle pari Smirnoffirinksua. Ja voitta uskoa jottoli vatta täynnä! Ilotulitustaki oli pikkuusen ja väkiä piisas pöytähän ja varsinki siihen laatoolle. Paikalliset ku mialuummin ruakaaloo lattiatasos johonka minen oikeen taharo taittua. Ja vaikka taittuusinki, en oikeen tykkää siitä tyylistä. Jottoli oikeen mukava aattoehtoo. Ja nyssitte palattihin niinsanotusti arkehen, kaurapuuroa, paahtoleipää ja kaffia aiva itte tehtynä aamupalaksi ja täs terassilla taas nakuttelen pikkuusen tuules. Tuo meirän markille kulukeutunu pikkukoira on veikiäki kapistus, son vissihinki kovaa tottunu automatkustaja ku aina ku johonki ollaan lähärös niin son heti autoon pyrkimäs. Tuo lankomiehen poika sen oli jostaki "löytäny" ja tuanu tänne. Eikoo kukaa perähän kyselly, jotta saattaa olla vaikka kuinkai kaukaa kulukeutunu ja välttämättä omistaja ei tierä koirastaan mitää. Poika on koittanu naamakirias asiasta tiaaroottaa, mutta mitää eioo kuulunu mistää. Eikä tuosta meille sillälailla vahtikoiraksi oo, on liika pikkuunen ja selevästi seurakoira ja uskoosin jotton oleskellu sisätiloos. Ja täälä ei ruukata koiria sisätiloos pitää. Koirat on täälä vahtikoirina ja meilläki sellaanen oli, mutta joku perkele otti ja myrkytti sen. Soli sellaanen sekarotuunen, mutta oli oppinu hyvin hommansa ja aina ilimootti ku joku tuli tontille ja jos ei mitää ilimoottanu oli tulija tuttu. Eikä purru ketää vaikka kovaa möykkää pitiki ja sehän riittää oikeen hyvin tarkootuksehensa. Jotta meillon sellaanen koira hakuses ja jostaki sellaanen löytyyki. Tääläku ei nuata narttukoiria leikelläeikä sen kummemmin uroksiakaa, jotta niitä penikoota ilimestyy vähä väliä. Jounin markilla kulukoo sellaanen pentukoira josta olisin ollu kiinnostunu, muttei siitä sitte luavuttukaa ku havaattivat jotta olisin tosissani. Olisin jonku satasen jopa maksanukki pennusta, mutta kattotahan kuinka asia etenöö eilisen jäläkeen. Ku eioo oikeen selevää, jotta kenenkä se koira oikiastaan on. Tai mulle se ei oikeen selevinny. Mutta se koirista. Likat orotteloo jo kouluun kyytiä, mopolla ne käyrähän tuahon muutaman kilometrin päähän viemäs ja sen teköö kuka parahite joutaa, nyt niitten äitee sipaasi jonku takin yäpaitansa päälle ja hyppäs mopon ohojaamihin. Jotta siitä alakaa kouluviikko ja siihen ei vaikuta sen kummemmin joulupäivä ku toinenkaa. Tiätysti on työpäiväki kekkä sellaases on, rakennusporukanki pitääs tulla töihinsä. Niin piti tulla eileenki, mutta vissihin meni toisella työmaalla niin kauan etteivät enää tulleet tänne aloottamahankaa. No, eihän tuolla meirän työmaalla mitää hoppua oo ja kunhan vain tontille tulevat niin alakaa tapahtuakki. Niitä tuloo sellaanen täys pikappi, 6-8 rakennushenkilöä. Niinku on kuulemma sanottava tasa-arvon nimes. On siinä naisia ainaki kolome ja yhtälailla niillä hommat tapahtuu ku miehilläki. Riskiä anisia ja vuasia teheneet hommia. Palakka saattaa tosin vaihrella pikkuusen, naisille 200-300/päivä, miehillä saattaa olla joko sama tai satasen enemmän. Varsinki jos on kyse timpurin töihin pystyvästä. Samoon muurariis. Sitte tiätysti on erikseen erikoosmiähet niinku sähkärit ja putkimiähet. Niis enoo muita henkilöötä vielä nähäny, siksi puhun miähistä... Tsoukki, tsoukki. Mitähän sitä tänään tekis jotta mainittaas? Vissihin laitettava pankkiasiat kuntohon, omat ja firmanki. Siinei kauaa mee kumminkaa. SUOMEN kieliopetus on alootettava, nyt onki hyvin aikaa ku likat on koulus ja nämä oppilaat ku saa hommansa tehtyä niin voirahan istahtaa alaha ja pikkuusen tuumata kuinka asias eretähän. Mullon materiaalia monistettuna ja kiria sillälailla kattottuna, jotta tiärän mistä alootetahan. Ei mitää kiälioppia, tarkootus laittaa puhumisen opettelu aluulle. Ja tarkootus jatkos vähentää enklantia ja lisätä suamia niinku arkikäytös. Esa oli Emminsä akns erenny näin ja Emmi valamistuuki Kauhajoelta lähihoitajaksi ja aloottaa pian johonaki hoitokoris hommat. Mutta siinoli pohojalla kieliopinnot johonaki kansanopistos ja tietysti kova halu oppia ja saara ammatti. Ja myännettävä on se tosiasia, jotta jos tuo mun rakas vaimoni oikeen haluaas niin oppiis kielen tuosta vain. Ainaki jos paneutuus siihen samalla tarmolla ku mitä teköö muut tyänsä. Muttei siinäkää asias pirä pitää turhaa kiirusta, aikaa on ja kaikki aijallansa. Mutta nyt on tullu tekstiä jo piisalle asti, jotta nyt muihin puuhiin. Hyvää Joulupäivää kaikille tasapualisesti.