pikkuusen

testaan nakuttelupaikkaa täs meirän melekeen käyttämättömäs keittiös. Ruaka laitetahan tuas terassikeittiös ja tes on vain jääkaappi ja vesiautomaatti. Ja mun mikro ja kaffinkeitin. Ruakapöytää jolla mä nakuttelen käytetähän einehtimisehen tosi harvoon. Yleensä väki täälä syää lattialla johonka mun roppa ei taitu. Tai jos taittuuki, syämisestä ei tuu mitää eikäsoo mikää nautinto. Kyllä moon tottunu einethimähän pöyrän ääres ja siitä piretähän kiinni. Vähintäin tuas terassin soffapöyrällä. Kauppiaalla ei ollu ku Honkkaria, otti ja hakaasi mulle pienen flaskan SangSomia elikkäs sankkaria. Hyvää palavelua. Mutta täs paikas pöytä on pikkuusen liika korkialla ja hartiat joutuu liika kovalle rasitukselle ku pitää pitää krykys kaikenaikaa. jotten meinaakkaa täs ruveta nakuttelemahan, paree käyttää tuota sylityynyä ja nakutella joko tuas terassilla tai kammaris jakkaralla... Mutta melekeen kaikkia pitää kokeella. paitti sukurutsausta ja kansantanssia. Sanoo poijat jokka tiätää. Muka. Tipi lähti johonki markkinoolle, minen keriinny siihen mukahan ja jäin näin ylimmääseksi valavojaksi tänne. Ei täälä tupaa uskalla kovinkaa kauaksiaikaa tyhyjäksi jättää tai se tyhyjenöö. Onhan meillä toki tuo kauppias naapurina joka tarvittaes vahtii paikkoja, muttei sitäkää kaikenaikaa viitti vaivata. Nyt siirtyminen terassille ja ruuvvimeisseli mukahan. Jäitäki toin jo. Heti tuntuu paremmalta ku nakutteloo tästä niinku sylistä. Kunhan hollaa tuan tyynyn vain hvin niin eioo häränpäivää ja tuskin tulookaa. Kello hiipii kohti puali neliää ja vielä oikeen mukavan lämmintä ja aurinkoki paistaa melekeen pilivettömältä taivaalta. Jotta mikäs täs on, jäistä juamaa lasis ja kaikki ok. Korviin tuuppaa hyvää musiikkia juutuupista josta löytyy sitte vaikka mitä. Kaikkia ei viitti naamakiriaankaa linkittää, jottei joku ajattele mun olevan päissään... Ei sinne päinkää, ei ainakaa viälä ja tuskin ollenkaa. Tuttuja (ei naamatuttuja) tulos lisää tänneppäin, mutta Jarmo mennee patonkille Phukettihin ja sinne me ei ainakaa näillänäkymin olla menos. KhaoLak on kans paikka jonne tuttuja tulos, mutta son vaimolle sellaanen paikka etten sinne viitti eres houlutella. Thaikut pelekää aaveita ja siälähän kuali palio ihimisiä, suamalaasiaki vaikka kuinka ja roikkuuhen se meirän nykyynen (ja tuleva) pressaki siälä johonaki pylyvääs. Jotta erelleen pysyttelemme suunnitelmas, jotta Cha-amiin mennähän tulevalla viikolla. Täs kerran oltiin johonki juhuliin ja matka vei ohi taloon johona oli justihin joku kuallu. Vaimo lis halunnu kiertää sen, mutta ku mä kerran ajoon niin ajoon siitä taloon ohi ja kehootin vain sulukemahan vaikka silimänsä ku ohi ajetahan. Takaasinki ajoon ja ei mitää näkyny, ei eläviä eikä kuallehiakaa. Mutta jokahinen on uskossaan autuas. Tähän onki passeli lopettaa tämänpäivääset nakuttelut, rupian vaikka ratkomahan ristikoota joita mukana melekoonen valikooma. Punaanen pelikaani on ristikkolehti johona vaikeista tosi vaikeisiin ristikoohin joista joihinki saan vain muutaman sanan aikaaseksi. Mutta tavoote on, jotta jokaasehen eres muutama sana. Jokku saan aiva valamiiksiki, mutta vaikiat on tosi vaikeita, mutta ompahan täälä aikaa niitä tuijottaa ja joskus saa uskomattomia oivalluksia. Siis niis ristikoos, ei muutoon. Jotta sitä sitte.