tiistai 22. joulukuuta 2009

Nojaa, tanne joutuu tulemaan ku ei muuta keksiny...
Tultiin tuossa viiden kantturoissa saarihyppelylta jossa meni koko paiva. Paiva tosiaan alkoi heti kasin jalkeen ku taksi nouti taalta resortilta ja vei rantaan josta pikkuvenekyyditys isommalle paatille. Kohteena KohChangin saarsito joita oppaan kertoman mukaan 53 kpl, tai ainaki lahes. Kysessa oli neljan saren hyppely ja jokaisessa stopissa mahdollisuus snorklaukseen. Itsellani oli korva siina mallissa, etta satsasin oppaan kertoman mukaan parhasen kohtesen sen kertani ku snorklaamaan laskeurun. Kaikki paikat aiva lositavia, sarien nimia en nyt tietenkaa muista ku tassa pienessa chang-tokkuras kirjoittelen... Ensimmainen stoppari oli kuitenki joku Paradise-beachtyyppinen paikka ja silta se tuntuiki. Aikalailla hiljainen paikka ja bungalowit jokseenkin vanhansorttisia ja alkeellisiakin ja paljoa falleja siella ei nakynytkaa. Venekuntia taisi enemmanki pistaytya paikkaa siunailemassa. No, siina paikassa tyydyimme tosiaan vain optiseen puoleen ja taisin siina pullollisen Changiakin imaista, nestetasapaino kun oli huolestuttavan alhaalla...
Jossain vaiheessa paatissa tarjottiin aivan taivaallinen lounas, buffeepoyta oli taynna niin fallesapuskoja kuin paikallisia ja tarjoilu kaikenkaikkiaan aivan loistava, samoin oppaan toiminta!
Vihdoin saavuimme paikkaan johon olin satsannut ja se kannatti! Nakymat uskomattoman hienot, kaloja tuhansia ja tuhansia ja kaikissa vareissa. Mutta kuinka ollakkaan mielen tuli SharmElSheikin korallit joita pidan edelleen mailman kauneimpina. Vaikka tosiaan kauniita olivat namakin. Snorkauksen en kuitenkaan uhrannut puolta tunti enempaa, paistelevan auringon ja sen polttavuudenkin takia. Ja silta se nyt tassa tuntuukin vaikka kuinka itteni aftersunilla lotrasinkin...
Toki paatilla kaffitkin tarjottiin ja niita juotavia oli tarjolla kaikenaikaa ja niita myos kaytettiin. Kohtuudella toki, kohtuudella. Ja jopa finskejaki sattu paatille, nuoriapri ensimmaisella yhteisella reissullaan. Ja mukavahan se on valilkla tuota omaa kielta puhua, muutan kun joutuu tuota etaisesti lontoota muistuttava keilta kayttamaan. Tassahan jo kohta ajatteleeki tuolla toisella kielella. Ruotsi ei oiken ottanu eilen illalla kaantyakseen jota valitsimme yhteistuumin tuon toisen vaihtoehdon. Niin, eilen olimme tositamisen katsomassa taman paikaalisen ja aivan lositavan show:n. Siella tapasimme naapurissamme asuvan pariskunnan jossa ruotsalaismies ja thaikkuvaimo ja siinahan sita iltaa rattoisasti kulutettiin puhelemalla niita naita.
Niin, tuohon saarihyppelyyn viela. Viimeinen stopparikohta oli Monkey-island jossa kai asustelee vain apinoita joita matkanjarjestajan toiesta kaytiin aktivoimassakin, etta fallet savat kuvia ottaa. Mina en siihen ruvennu, totesin apinoita nahneni jo aiemmin aiva piisalle asti. Suomessakin.
Nojaa, pikkuvene toi meidat oman resortin laituriin ja siita sitte kiireenvilkkaa bungaslowiin. Thiilakin teki niin, niin kovasti mieli papaijasalaattia etten voinut muutakuin heltya ja kipaista pienilla jaloillani sita hakasemaan. Samalla toki kavin sevenista Changia kohtuullisen annoksen joka mahtuu pienehkoon jaakaappiin viilentymaan.
Siina sitte romanttisesti tempastiin kohtuullisen tuliset salaatiti kitusiin ja suihkuun! Valitsin ensimmaisen suihkuvuoron senkin takia, etta thiilakilla (Tip) kestaa aina kauemman jo pelkassa suihkussa satika sen jalkeisessa kaunistautumisessa. Joka on muuten pakollinen, ilman sita ei voi oikein minnekkaa lahtea. Joten otin ja tulin tanne kirjoittelemaan tata joutava blogia ja lueskelemaan paivittamattomia iltalehtien sivuja. Perskele hesariki viikkoja paivittamatta! Onneksi on YLE ja makivouhakri joka valittaa uusimmat uutiset. Vaikkakaa kaikki ko. vouhkarin uutiset ei niin meillyttavia pasekkaa olemaan. Se siita.
Joten nyt suunnitelmissa siirtymien kylemmaksi ja ruokapaikan etsinta. Tavoitteena nauttia ateria joka koostuu riisista, kanasat ja kalasta. Kombinaatio soittautunut erittain oivalliseksi ja riittavaksi, varsinki tallaisella pumpui-tyyppiselle.
Etta siinapa paivan touhailut paallisinpuolin. Huomenna oli puhe viettaa paiva ihan vain resortilla, mutta kattotahanny mita se aamu tuo tullessan. Josko tuota vaikka jotain vouhkaamista keksis.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti